Arabialainen
sulka
faktapitoista journalismia
Koulutus tuotantoalana on maailman toiseksi suurin heti ruoan jälkeen. Markkinoilla kiertää noin 5000 miljardia dollaria vuodessa. Suomessakin monet yrittävät apajille. Teknoutopistit näkevät lähitulevaisuudessa mahdollisuuden että afrikkalaisten kylien nuoret tietokoneelle päästessään voisivat suorittaa samoja kursseja kuin Suomessakin. Tämä tasaisi koulutusmahdollisuuksia globaalisti.
Suomen korkeakoulutuksen hyvämaineisuudella tehdään bisnestä. Skilltize Oy pitää yllä Online University of Finland –palvelua, joka tarjoaa suomalaisten korkeakoulujen kursseja verkossa alueilla, joista Suomi maailmalla tunnetaan: cleantech, jätteiden käsittely, terveys, sairaanhoito ja opettajankoulutus.
Skilltizen toimitusjohtaja Mika Martikainen toimi telealan konsulttina. Hän sanoo ihmetelleensä, että miksi omaa aikaa ei voisi myydä myös etäpalveluna. Hän lähti kehittelemään liveajanmyyntipalvelua. Skilltize aloitti kielikoulutuksella ja kokeili myös livetutorointia, mutta näille ei Suomessa löytynyt markkinoita vaikka ideaa kehuttiinkin.
Alalla yleinen käytäntö on, että pioneerivaiheessa vain osa asiakkaista on maksavia asiakkaita. Skilltizekin tarjoaa vaihtoehdot ’Open Course’ ja ’Premium Course’ joista vain jälkimmäinen on maksullinen. Kursseista saa opintokrediittejä sisältöön ja tehtyyn työhön nähden.Maailmalla alan yritys joutuu käytännössä ostamaan ensimmäiset asiakkaansa, mutta tämä ei Suomessa ole kannattavaa.
Neljän hengen yritys Agoedu näkee missiokseen kielten opettamisen ihmisille. Teknologiajohtaja Kim Salmi: ”Haluamme oikeasti opettaa ihmisiä puhumaan enemmän eri kielillä. Se auttaa ihmistä ja samalla yhteiskuntaa. En ole koskaan lukenut tutkimusta, joka osoittaisi kielten oppimisen huonoksi.”
Toimitusjohtaja Jaakko Kuukka myöntelee: ”Jos Kotipizzan missio on tehdä maailmasta parempi paikka pizza kerrallaan, niin meidän missio on tehdä maailmasta parempi sana kerrallaan.”
Jaakko Kuukka toteaa, että turvapaikanhakijoiden tilannekin paranisi, jos he oppivat kielen nopeasti ja helposti.
Agoedun rahoitusmalli on, että applikaation sisäisesti voi tehdä ostoksia. Mobiilipelimarkkina on paljon pienempi kuin koulutusmarkkina, tosin nopeammin kasvava. Peli on viihdyttävämpi mutta sen pitää olla myös opettava. Jaakko Kuukka sanoo, että kouluttautuminen on suurimmaksi osaksi yhä sellaista, että päntätään kirjasta.
Agoedu ei kuitenkaan ole yksin markkinoilla, Suomessakin löytyy muutama kilpailija. Maailmalla Duolingo-yritys sanoo, että sillä on yli 120 miljoonaa käyttäjää, mutta liiketoiminnan kannattavuus on haaste. Suurrahastot firman takana rahoittavat nyt sen toimintaa.
Agoedu myy applikaatiota, joka opettaa englanninkielen sujuvaksi, joka merkitsee noin 10000 sanan oppimista. Muihin kieliin laajentamista harkitaan. Applikaatio kerää tietoa, mikä on ollut kielenoppijille vaikeaa. Ensin pelissä tulevat helpommat sanat ja muuttuvat vähitellen vaikeammiksi. Kohdeikäryhmää Agoedu ei halua määritellä, peliä voi pelata ristisanoista sudokuun siirtynyt eläkeläinen tai ala-asteen koulupoika.
Yritys on erittäin kiinnostunut Aasian markkinoista. Skilltizella taas on kumppani Indonesiassa, joka on kääntämässä jätteidenkäsittelyn kursseja indonesiaksi.
Tehokkainta markkinointia on markkinoida tuotetta toisen ohjelman kautta. Kuluttajan on päästävä helposti parilla klikkauksella käyttämään tse tuotetta. Skilltizen Mika Martikainen toivoo että palvelun käyttäjämäärät kasvaisivat jotta hintaa saataisiin alemmaksi. Skaalautuvuus on tärkeää, koska määrät ovat toistaiseksi alhaiset.
Kim Salmi: ”Suomessahan on ilmainen koulutusjärjestelmä niin täällä opetuksesta ei olla valmiita maksamaan, saat sen kuitenkin. Intian ja Kiinan markkinoilla on paljon ihmisiä ja heidän menestyksensä elämässä perustuu osittain kielitaitoon. Jos voimme auttaa siinä niin se ei kuulosta yhtään hullummalta idealta!”
Skilltizen maksullisista Premium-kursseista, jotka Turun ammattikorkeakoulu tarjoaa, saa koulun leiman. Suoritus on mahdollista saada osaksi korkeakoulututkintoa. Vastaanottava korkeakoulu hyväksyy suorituksen. Suomalaiset kurssit hyväksytään ympäri maailmaa.Kim Salmen mukaan koulut ovat lähteneet uudistuksiin mukaan hieman liian varovasti.
Mika Martikainen: ”Henkilötasolla innostusta löytyy, mutta toivoisin että nyt kun korkeakoulutukin ovat vähän ahdingossa valtion budjettileikkausten takia, niin uskallettaisiin investoida uusiin lähtöihin.”
Ammattikorkeakoulut ovat lähtenyt uteliaasti kokeilemaan uutta, mutta yliopistoiden byrokratia on liikaa. Ammattikorkeakoulut muuttuivat osakeyhtiöiksi vuonna 2015. Ajankäytöllisesti yritysmaailma eroaa korkeakoulumaailmasta.
Mika Martikainen: ”Kun tällaista lähtee kehittämään, siinä menee kuukausia ennen kuin saadaan jotain putkesta ulos. Ei etteikö henkilötasolla oltaisi innostuneita. On ihailtavaa, että henkilöt keiden kanssa ollaan tekemisissä, heillä on täysi draivi päällä. Mutta kun pitäisi saada muutettua perustoimintaa eli oman korkeakoulukurssin pyörittämistä, monen opettajan ajat ovat varattuja.”
Mika Martikainen esittää raflaavan kommentin, että jos kaikki perustieto olisi ilmaista kuten internetissä tai kirjastoissa, pitäisi sitä enää räätälöidä. Tälle voisi määritellä hinnan, koska se kasvattaa osaamista. Hän toivoo, että Suomi ei tarjoaisi ilmaiseksi sitä, mistä muut maat perivät maksua.
Mika Martikainen: ”Suomen korkeakouluissa opetetaan miten tuotteistaa ja markkinoida ties mitä tuotteita ja palveluita. Nyt olisi korkea aika ja tilaisuus tuotteistaa ja markkinoida sekä itse opetustavat että muu opetettava sisältö koko maailman saataville.”