(C) 2017 ARABIALAINEN SULKA

Kaikki oikeudet pidätetään

toimitus@arabialainensulka.fi

"Iltataivaalla

mustan padan kannessa

purppurareunus"

ATELJEET - OSKAR LINDMAN - (AS)

(1.7.2017)

Myös haikuja kirjoitteleva eläkeläistaiteilija Jarkko Tapola kutsui Arabialaisen sulan ateljeelleen Saimaan rannalle. Hän teki pienen kulttuuriteon lahjoitettuaan Saimaan saaresta inspiroituneen teoksensa Lappeenrannan kaupungille. Jarkon kanssa keskusteltiin myös taiteesta yleensä, katsoja on kriitikoista paras.

Kuvankauniin Viljakanlahden satavuotiaalle saunalle on ripustettu Jarkko Tapolan maalauksia. Joku sanoisi Stravinskin henkiseksi, toinen tunnistaa Jackson Pollockin, kolmas kutsuisi ekspressionismiksi. Jarkko Tapola ei mielellään nimeä taulujaan, koska se johdattelisi katsojaa jonnekin jota hän ei halua.

Jarkko Tapola teki pienen kulttuuriteon lahjoittaessaan maalauksensa Sata saarta Myllymäen koululle Lappeenrannassa. Lahjoitusta oli vastaanottamassa Lappeenrannan kaupunginjohtaja, koululaiset ja opettajat.

Sata saarta on mallailtu Joutsenon Satamosaaren mukaan. Saaressa on laguuni ja se on nykyään kaupungin virkistyskäytössä.

Itse teos oli kolme kertaa kolme -metrinen ja se tehtiin painamalla koivuviilasta sorvattuja pikku satamosaaria kiinni kovalevylle – sata kappaletta eri väripohjin. Huvilan seinällä roikkunut ilmakuva Satamosaaresta innoitti häntä ja Jarkko Tapola teki yhdellä viivalla muodon, josta pienet saaret sorvattiin.

Teettämiänsä viiluja hän on antanut eteenpäin ja saanut niistä kiittävää palautetta.

Jarkko Tapola: ”Teen spontaanisti työtä. Lähden värien valinnasta, jonkinlaisesta ajatuksesta. Mutta kun lähden liikkeelle, niin se on aika automaattista työtä. Kuvataidetta vanhassa muodossa en juurikaan tee, tykkään tehdä kauniisti sanottuna sisäisestä maailmastani. Valokuvat on sitä varten että tehdään esittävää.”

Hän tykkää tietty ekspressionismista ja impressionismista, mutta hänen tyylinsä on ”sitä miten päin aamulla herään.”

Hän on jo 73-vuoden ikään tultuaan ollut aina kiinnostunut taiteesta.

Ammatiltaan hän oli mainonnan suunnittelija, jota teki 40 vuotta. Hän ei ollut piirtäjä, ei taiteilija vaan yleissuunnittelija. Matkojen myötä kiinnostus taiteeseen vain kasvoi. Hän kiersi kaikilla mantereilla museoita ja gallerioita.

Pari vuosikymmentä sitten hän alkoi harrastaa maalaamista. Jarkko Tapola: ”Se on innostavaa ja vapauttavaa, pääsee tästä pahasta maailmasta, elää värien ja muotojen kanssa.”

Värien kanssa hän ei seuraaoppikirjaa, maalatessa tulee kuunneltua klassista musiikkia. Musiikki itsessään antaa värejä tyhjälle kankaalle, mitä kutsutaan synestesiaksi. Lapsilla on joskus kyky jopa maistaa värejä.

Jarkko Tapolan teoksia on nähty yhteisnäyttelyissä, osan on ostettu ja osa roikkuu eri seinillä. Hän toteaa Suomessa olevan noin 30000 ihmistä, jotka käyttävät taiteilijan titteliä. Tämä ei takaa että teokset menevät kaupaksi.

Jarkko Tapola: ”Suomessa ja maailmalla taidetta ostetaan liiankin paljon taiteilijan nimen mukaan, kuka tekijä on. Kuka tahansa voi tehdä taidetta ja se on oikeaa taidetta. Riippuu katsojasta koko asia, katsoja on aina oikeassa.”

Hän jatkaa: ”Taiteilija on onnistunut, jos hänen teoksensa synnyttää katsojassa jonkun välähdyksen, pysäyttää edes hetkeksi ja parhaimmillaan saa myönteistä palautetta, taidemuodosta riippumatta. Herättää lapsenomaista uteliaisuutta.”