Arabialainen
sulka
faktapitoista journalismia
Feministinen puolue sai viime kunnallisvaaleissa ensimmäisen ehdokkaan läpi Helsingissä ensimmäisissä vaaleissaan, puolueen puheenjohtajan Katju Aron. Puolueen Heidi Ahola sai yli kolmesataa ääntä ja valittiin sittemmin varavaltuutetuksi. Hän on toiminut nyt myös luottamustoimissa Helsingin kaupungilla.
Heidi Aholan sanoin puolue on politiikan kentällä vahvasti mukana. Ensi eduskuntavaaleihin lähdetään hakemaan omaa edustajaa parlamenttiin.
Heidi Ahola ajoi vaaleissa vahvasti lasten ja nuorten asiaa. Oli hienoa, että Helsingissä saatiin maksuton ehkäisy nuorille. Hän halusi myös laadukasta varhaiskasvatusta. Puolue halusi Helsingin olevan hyvinvoiva ja kaikille. Oli tärkeää torjua nuorten syrjäytymistä.
Posiosilais-lähtöinen Heidi Ahola opiskelee Helsingin yliopistossa sosiologiaa. Ennen hän luki venäjää. Heidi Ahola on ollut aktiivinen myös valtiotieteellisen opiskelijajärjestössä Kannunvalajissa.
Feministinen puolue ajaa intersektionaalista feminismiä. Sen tehtävänä on puolustaa ihmistä jos häntä syrjitään vaikka ihonvärin, etnisen taustan, fyysisen toimintakyvyn, yhteiskunnallisen luokan, seksuaalisen suuntauksen tai transsukupuolisuuden takia. Kyse ei ole pelkästä sukupuolesta.
Hän suosittelee feministisiä ajattelijoita de Beuavoirista lähtien nykytutkijoihin asti. Muuten sosiologina häneen iskee Foucault’n tekstit ja varsinkin tämän hallinnan käsite.
Feminismi Suomessa on muuttunut. Suomessa on aina ollut vahvoja naisasianaisia. Heidi Ahola: ”Paljon on silti tehtävä vielä työtä. Olen huomannut että oman nuoruuteni aikana feministinen keskustelu on mennyt reilusti eteenpäin siitä kun olin kouluikäinen.”
Hän analysoi, että naisen asemaan on vaikuttanut myös se että Suomi on ollut hyvin agraarinen, Suomi teollistui myöhään. Kiitos aikaisempien feministien kehitys on ollut nopeaa. Naiset saivat äänioikeuden aikaisin ja saivat asettua ehdollekin.
Kaikissa yhteiskunnissa esiintyy sortoa talousjärjestelmään katsomatta. Heidi Aholan mukaan feministinen politiikka nojautuu silti vahvaan hyvinvointivaltioon. Se panostaa hyvinvointiin ja siinä talous voi auttaa.
Ruotsissa feministinen puolue aloitti vuonna 2005. Se on antanut Suomen sisarpuolueelle aatteellista tukea. Suomen feminististä puoluetta yhdistää ehkä eniten kuitenkin intersektionaalinen feminismi, vaikka puolueessa on hajontaa.
Lainsäädäntö on tehokas keino puuttua syrjintään. Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset rakenteet aiheuttavat myös syrjintää, lainsäädäntö ja rakenteet ovat yhteydessä.
Heidi Ahola: ”Eihän Suomessa sanota että naisille pitäisi maksaa vähemmän palkkaa, se on naurettava ajatus, että kukaan sanoisi niin. Mutta sitten meillä on edelleen merkittävät palkkaerot sukupuolten välillä.”
Yksi tekijä joka aiheuttaa eritasoisen palkkauksen on voimakkaasti sukupuolittunut työmarkkina. On vahvasti mies- ja naisvaltaisia aloja, joilla voi olla erilainen neuvotteluasema.
On kulttuurinen malli, että lasten hoitaminen on pitkälti äidin vastuulla, toteaa Heidi Ahola. ”Jos on sellainen tilanne että jonkun on jäätävä lapsen kanssa kotiin kun lapsi on kipeä, jos halutaan hoitaa kotona niin yleensä äiti sinne jää.”
Tämä tuottaa poissaoloja työelämässä ja haittaa urakehitystä. On tutkittu myös, että naisten mahdollisuudet rekrytoinnissa ovat huonommat. Taustalla vaikuttavat sosiaaliset tekijät voivat myös olla tiedostamattomia. Miesten osuutta hoitovapaista tulisi lisätä.
Koulutuksellinen tasa-arvo on tärkeää paitsi sukupuolten välillä myös katsoen vaikka yhteiskuntaluokkaa. Maahanmuuttajataustaisille lapsille opo voi neuvoa jotain aivan muuta kuin syntyperäisille suomalaislapsille.
Monelle on kova paikka lähteä kotiseudulta etelän isoihin kaupunkeihin rakentamaan elämäänsä. Suomessa on isot välimatkatkin.
Maahanmuutto herättää paljon keskustelua. Heidi Ahola: ”On ihan selvää että Suomessa on edelleen paljon rasismia ja sellaista muukalaisvastaisuutta, jota on tärkeää pystyä purkamaan. Se lähtee totta kai ihan arjen pienistä teoista, käytännöistä mutta myös siitä että puhutaan ääneen ja keskustellaan julkisesti, se on tosi tärkeää.”
Hänellä on myös maahanmuuttajakavereita. Pitääkö heidän olla feministejä? ”Minun mielestäni jokaisen pitäisi olla feministi tai ainakin perehtyä feminismiin jollain tasolla. Koska feminismi on kaikkia varten.” sanoo Heidi Ahola.
Huivikielto ei ole perusteltua koska ”sivistyneessä oikeusvaltiossa valtio ei voi määrätä miten nainen pukeutuu”. Naisten epätasa-arvoista asemaa ei näin helpoteta. Kyseessä on aina naisen oma valinta.
Ihannenaiseudesta hän ei halua puhua, mutta siitä että minkälainen ihanneihminen ja minkälaista inhimillinen käytös on. Se on sitä, että ottaa muut huomioon. Pohtia omaa asemaansa yhteiskunnassa, mahdollisuuksia ja omia etuoikeuksia, että pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan, näyttää empatiaa.
Tämä on myös feminismin ydintä sukupuolesta riippumatta.
