Arabialainen
sulka
faktapitoista journalismia
Nils ”Nicke” Torvalds on kuuluisa paitsi itsensä myös poikansa lisäksi. Linus Torvalds kehitti Linux-käyttöjärjestelmän. Yleensä hänen menneisyydestään tiedetään myös taistolaisuus ja ammattiura toimittajana.
Toimittajana YLE:llä aloitti Nils Torvalds vuonna 1982. Nils Torvalds toimi ulkomaan kirjeenvaihtajana YLEllä Moskovassa vuodet 1995-1999 ja Washingtonissa 2001-2004.
Politiikasta Nils Torvalds on ollut kiinnostunut aina. Siitä lähtien kun hän nuorena lehtiä luki niin luki politiikan sivutkin.
Opinnot alkoivat oikeustieteessä, mutta vaihtuivat pian työelämään. Nils Torvalds lähti kuitenkin opiskelemaan taloustiedettä Moskovassa 70-luvulla kaksi vuotta.
Oliko taloustiede siellä kuinka marxilaista? ”Se oli aika murroskautta, vaikka se oli Brezhnevin viimeisiä vuosia. Perinteisellä marxilaisuudella ja vielä vähemmän perinteisellä venäläisillä marxilaisuudella ei ollut itse asiassa mitään kasvuteoriaa.”
Hänen aiheensa oli ekstensiivistä ja intensiivistä kasvuteoriaa niin lähes kaikki aiheesta oli länsimaissa kirjoitettua. Pääoma selattiin jo ennen lähtöä Moskovaan.
Marxin syntymästä tulee nyt kaksisataa vuotta. Hän on Nils Torvaldsin mukaan ”varmasti eniten haukuttu tiedemies”, mutta silti ajankohtainen paitsi taloustieteessä myös sosiologiassa
.
RKP:N nuoriso-osaston jälkeen matka oli vienyt vasemmalle. Wanhakin vallattiin.
Nils Torvalds joutuu usein selittelemään taistolaismenneisyyttään, mutta hän sanoo ettei tämä ole mikään ongelma. Liike ajautui kriisiin hänen mukaansa siinä vuosina 1978-79 nuoriso- ja yliopistoliikkeenä, jolloin nuoret älyköt jättivät liikkeen.
Kuultiin Sinisaloa, mutta henkilötarinoiden mukaan yhteneväisyyksiä löytyy muuallakin. Suuri osa oli kirjoittanut ylioppilasaineensa Väinö Linnasta, se oli Torvaldsin mukaan ”selkeä piirre siinä nuoressa radikaalissa polvessa”.
Tämän päälle keksittiin teoriaa ja Marx nousi johtohahmoksi, Nils Torvalds: ”Siinä käy varmasti helposti sillä tavalla että jotkut jäivät kiinni siihen, Marx on niin järkälemäinen että jotkut jäävät järkäleen alle eivätkä pääse koskaan pois.”
Kun Nils Torvalds palasi Moskovasta vuonna -77 hän pikkuhiljaa luki itsensä ulos Marxista. Hänen historianharrastuksensa löysi innoitteen ranskalaisen Fernand Braudelin teoksista.
Kampanjassaan Nils Torvalds on puhunut NATO:on liittymisen puolesta. Häneltä kysytään, että uskotko Venäjän hyökkäävän Suomeen, mitä hän ei usko.
Ongelma syntyy siitä että Venäjälle tulee kovia ongelmia yksipuolisen tuotantorakenteen takia. Se keskittyy vain raakaöljyn tuotantoon.
Hallintojärjestelmä on kehittymätön ja kansalaisyhteiskunta olematon. Nils Torvalds: ”Siinä vaiheessa kun se törmää kehityksen seinään niin eihän sitä kukaan tiedä mitä sitten tapahtuukaan.”
NATO:n kannattamiseen liittyy pitkä tarina.
Yhdysvaltojen taloudellinen kehitys ohjaa investointeja länsirannikolle, pieni osa itärannikolle ja muualle ei mitään. Siksi nousi protesti Trumpin muodossa.
Yhdysvallat ei kykene kantamaan vastuutaan NATO:n rahoituksesta. Se on maksanut kolmeneljäsosaa kokonaiskustannuksista. Herää kysymys, kuka kantaa vastuun.
Ranskalaiset ovat EU:ssa esittäneet jotain puolustusliiton tapaista, mutta Nils Torvaldskaan ei pidä päällekkäisiä järjestelmiä hyvänä. EU ei myöskään kykene laajenemaan puolustusliitoksi eikä tämä olisi edes hyväksi.
Loppupäätelmä on, että Eurooppa joutuu kantamaan suuremman vastuun NATO:n kehityksestä, mikä on myös Suomen etu.
Trumpin omaa ulkopolitiikkaa Nils Torvalds ei usko kenenkään järkevänä itseään hyvänä pitävän. Trumpin suosio on niin alhainen, että täytevaaleissa voi odottaa kummallisia tuloksia.
Hän veisi Suomen NATO:on, mutta kansanäänestys aiheesta ei ole ongelmaton.
Jäsenyyttä vastustavat tulevat kuitenkin vaatimaan, että jäsenyys tehtäisiin perustuslakijärjestyksessä. Tämä tarkoittaa Nils Torvaldsin mukaan, että vähemmistö määräisi Suomen turvallisuuspolitiikan suunnan.
Joudutaan toimimaan kuin EU:iin liityttäessä, jotta päätöksellä olisi legitiimi perusta.
Jäsenyyteen liittyy myös sotilasteknologinen kulma. Suomi elää jo tällä hetkellä suurvaltojen eli NATO:n ja Venäjän asekilpien alla. Kun ei olla jäseniä, ei voi osallistua suunnitteluunkaan.
Suomi ja Ruotsi koittavat korvata tätä puutetta yhteistyöllä, mutta se ei ratkaise itse ongelmaa.
EU:n toimintakyky on myös ongelma. Europarlamentaarikkona toimiva Nils Torvalds pitää unionin päätöksentekomekanismia hirvittävän hitaana ja takkuilevana. Metsien käytöstä tehty päätösrumba paljasti, että joskus päätöksiä tehdään hyvin heikoin taustatiedoin.
Itä-Euroopan maat elävät eräänlaista jälkinationalismia. EU julkaisi valkoisen kirjan, joka linjaa tulevaisuuden mahdollisuuksia. Nils Torvalds näkee ainoana käyttökelpoisena suuntana, että valtiot osallistuvat katsoen omaa asemaansa ja osallistuvat jos pystyvät, jos eivät halua osallistua niin sitten pysyvät projektien ulkopuolella.
Sosiaalipoliittisesti hän sanoo olevansa liberaali, talouspoliittisesti hän pitää markkinoita toimivimpana ratkaisuna. Toki se synnyttää kohtalaisen huomattavia ongelmia. Myös täällä nousee ongelma kun väestö vanhenee ja syrjäseudulla ei ole toimivaa teollisuutta. Suomessakin.
