Arabialainen
sulka
faktapitoista journalismia
Mikko Särelä haluaa tiiviin Helsingin
-
VAALIT - OSKAR LINDMAN - (AS)
(29.3.2017)
Lisää kaupunkia Helsinkiin - fb-ryhmän perustaja Mikko Särelä haluaa tiiviin ja monimuotoisen kaupungin. Hän ei näe Helsingin kasvulle varsinaista kattoa. Helsinki on muutoskykyinen, mutta täällä myös iloitaan siitä mitä on.
Mikko Särelä on tekniikasta väitellyt projektipäällikkö Aallossa. Hän perusti Lisää kaupunkia Helsinkiin facebook-ryhmän vuonna 2009. Tällä hetkellä ryhmässä on yli kolmetoistatuhatta jäsentä. Hänet on tämän jälkeen muun muassa valittu Vuoden kaupunkilaiseksi. Synnyttyään Koivukylässä vietti hän nuoruutensa Valkeakoskella.
Hän sanoo olevansa liberaali, ihmisten tulisi voida tehdä mitä tykkäävät kunhan eivät vahingoita toisia. Mikko Särelä toimi nuorsuomalaisissakin.
Hän osana opintojaan luki taloustiedettä ja ihmetteli, miksei asuntotuotantoa ole niin tarpeeksi että hinnat painuisivat alas. Lisää tarjontaa tuo hintoja alas.
Vihreäksi hän halusi pohdittuaan ja katsottuaan eri puolueiden meininkiä, todettuaan että vihreissä löytyy tarttumapintaa varsinkin rakentaa tiivistä kaupunkia. Myös tiedettä pitää hyödyntää kaupunkirakentamisessa. Mikko Särelä näki, että hän voisi oikeasti vaikuttaa vihreiden linjaan.
Viime kunnallisvaaleissa Mikko Särelä sai 370 ääntä, tällä kertaa hän tähtää läpimenoon. Pormestarivaali sotkee kuvioita, kun moni äänestää ehkä taktisesti. Tämä on kuitenkin parannus entiseen malliin, jossa poliittisin perustein valitut kaupunginjohtajat olivat virassa seitsemän vuotta ilman vahvaa mandaattia.
Kuinka vahva tekijä ympäristöstä huolehtiminen on ajattelussasi, Mikko Särelä?
”Kyllä se on minulla vahva. Haluan kehittää ja parantaa meidän ympäristöämme monella tapaa. Esimerkiksi ilmastonmuutos, pitää tehdä hyvin paljon kaikkea sen eteen että me saamme sen pysäytettyä.”
Hän huomauttaa että menneellä vaalikaudella tehtiin päätös ajaa alas Hanasaaren voimala alas vuoteen 2025 mennessä. Täytyy kehittää vaihtoehtoisia tapoja tuoda lämpöä kaukolämpöverkkoon, jotka ovat vähähiilisiä eikä metsiä tarvitsisi enää polttaa.
Kaupungin on ennen kaikkea oltava tiivis. Ja taloudellisesti tehokas. Siinä erilaisten toimintojen on sekoituttava toisiinsa. Vanhakantaisessa kaupunkisuunnittelussa rakennetaan infrastruktuuri neljään kertaan: kerran työpaikoille, kerran asunnoille, kerran liiketoiminnoille ja sitten vielä yhden kerran viher- ja virkistyskäyttöön.
Hyvä kaupunkikulttuuri on Mikko Särelästä välttämättömyys hyvälle kaupungille.
Mitkä ovat Helsingin parhaat puolet? Mikko Särelä: ”Helsinkiläiset ovat kykeneviä tarttumaan asioihin ja tekemään muutoksia tosi nopeasti. Jos katsotaan miten viidessä vuodessa kaupunkisuunnittelu-laiva on kääntynyt, se on kansainvälisessä mittakaavassakin häkellyttävän nopeaa.”
Hän jatkaa: ”Täällä on ihmisiä joilla on samanaikaisesti kyky olla kunnianhimoisia ja tehdä tosi kovatasoisesti asioita, mitä ikinä tekevätkään. Samaan aikaan osataan nauttia elämästä, perheistämme, luonnosta, kaupungista ja kaikesta muusta mitä ympäristössämme on.”
Mikko Särelä teki projektin, jossa hän hahmotteli täydennysrakentamista Kallion alueelle. Sinne mahtuisi 5000-10000 uutta asukasta helposti. Asuessaan Alppiharjussa tulkitsi hän että on hyvä aloittaa tällainen omilta kotikulmilta.
Hän ei näe kaupungin kasvulle tiettyä kattoa. Kasvu seuraa siitä, että ihmiset ovat aktiivisia, perustavat uusia yrityksiä ja keksivät uusia tuotteita markkinoille. Työvoima liikkuu tämän perässä. Myös yritykset saattavat seurailla, jos paikkakunnalta löytyy työvoimaa.
Mikko Särelä haluaisi, että uusille tulijoille tehtäisiin tilaa. Manhattanilla asuu 1.6 miljoonaa ihmistä ja neljä miljoonaa käy siellä päivittäin töissä, eikä sekään ole vielä valmis. Helsinki ei koskaan tule saavuttamaan yhtä tiheää rakentamista, sillä kasvuprosentti on niin paljon pienempi.
Keskustatunneli on hänen mukaansa järjettömän kallis, nykykustannuksin yli miljardin euron projekti. Ei ole järkevää lisätä autojen määrää kantakaupungin tiiviissä katuverkostossa. Tunneli ohjaisi läpiajoliikennettä kantakaupunkiin kehältä ja Hakamäentien suunnalta, Mikko Särelä: ”Se tarkoittaa että siirretään autojen tuomat terveyshaitat sinne missä on eniten ihmisiä, eikä siinä oli mitään järkeä.”
Hän tarjoaa ratkaisuksi keskustan parkkihallien ja huoltotunnelien yhdistämisen, jolla saavutettaisiin saavutettavuushyödyt. Itä-länsi-suuntainen liikenne ohjattaisiin keskustan ohi.
Sisääntuloväylien bulevardisointia hän kannattaa ehdottomasti. Tämä tarkoittaisi noin 5 miljoonaa kerrosneliötä asumista, työpaikkoja, liiketilaa ja palveluita. Kun maan arvo on noin 1000 euroa neliöltä, puhuttaisiin noin viiden miljardin arvoisesta maasta, joka nykyään on ilmaisessa hukkakäytössä.
Pisararadan rakentaminen ei ole seuraavan vaalikauden asia. Mikko Särelä epäilee, että se jollain aikavälillä kuitenkin toteutuu. Kustannustehokkaampi ratkaisu olisi rakentaa Helsinginkadulle asema. Toiselta linjalta voisi rakentaa ratikkayhteyden Helsinginkadulle. Tämä maksaisi kymmenesosan pisararadasta, mutta siinä olisi lähes samat saavutettavuushyödyt.
Tunnelista Tallinnaan sanoo Mikko Särelä varovaisen kyllän. Kaupungin koon kaksinkertaistuminen tuo noin 10 prosentin tehokkuusparannuksen eli kymmenesosa lisää bruttokansantuotteeseen. Jos työmarkkinat kahden kaupungin välillä yhtenevät, niin tunneli toisi miljardien hyödyn joka vuosi. Asia kuitenkin tarvitsee vielä lisää tietoa ja selvityksiä.
Mikko Särelä kertoo, miksi kaupungit syntyvät. Niissä on kiistattomia ruuhkautumishaittoja, paljon ihmisiä tekee joitain asioita kalliimmiksi ja vaikeammiksi. Kaupungit kuitenkin tuovat myös kasautumishyötyjä. Jälkimmäiset kuitenkin peittoavat edelliset.
Moni kaupungin tuomista hyödyistä ovat ns. ulkoisvaikutuksia. Hyvä kaupunki käsittelee näitä oikein. Haitat tulee minimoida ja ulkoisvaikutukset maksimoida. Siinä kaupunki toimii vähän kuin yritykset, että se on eräänlainen alusta, toisin kuin perinteinen julkinen hallinto mieltää. Kunnalliset päätökset liittyvät tähän managerointiin. Se on eräänlainen välttämättömyys kaupungille.