Arabialainen
sulka
faktapitoista journalismia
Ada Saarinen on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja. Hän valitsi puolueekseen vihreät, koska hänelle ovat tärkeitä sosiaalinen vastuu ja ympäristöstä huolehtiminen. Nämä ovat hänen mukaansa täsmällisen kiinnittyneitä toisiinsa.
Hän aloitti vihreissä tekemässä käytännön jalkatyötä flaikuttamalla Ozan Yanarin ja Maria Ohisalon europarlamenttivaalikampanjassa.
Hän on löytänyt poliittisen kotinsa vihreistä nuorista, joita hän kuvaa yhteisölliseksi paikaksi missä toisia tuetaan ja omiakin ajatuksia haastetaan hyvässä hengessä.
Ada Saarisen mukaan viheralueet luovat kaupunkilaisille hyvinvointia.
Kuopiolaislähtöinen Ada Saarinen kävi mielellään pääkaupungissa ennen muuttoaan tänne neljä vuotta sitten: ”Käytin joka ikisen tekosyyn tulla Helsinkiin ja ihannoin sitä monella tavalla. Helsinki oli minulle paikka missä sai olla oma itsensä, kukaan ei häirinnyt toisten touhuja liikaa.”
Hänestä Helsingin parhaita puolia, kuten tutkimusten mukaan muillakin opiskelijoilla, on että Helsingissä on elävä kaupunkikulttuuri ja toimiva julkinen liikenne. Kokoonsa nähden Helsingissä on myös paljon viherympäristöjä, joka tekee kaupungista viihtyisämmän paikan.
Ada Saarinen: ”Helsingissä on jos jonkinmoista kulttuuritapahtumaa, katubileitä, taidenäyttelyitä, klubeja, baareja ja terasseja.”
Hänen mukaansa Helsingistä löytyy aina jotain uutta ja innostavaa tekemistä. Esimerkiksi avoimet paljuillat Teurastamolla. kävi myös viime kesänä avoimessa paljussa Teurastamolla. Helsingissä tapahtuu yllättäviäkin asioita.
Visiitille tulleet pari amerikkalaista vietiin klubien jälkeen Sompasaunaan uimaan ja saunomaan. He sanoivat tätä yhdeksi koko Euroopan-kierroksensa mieleenpainuvimmaksi illaksi.
Helsinkiläinen monipuoliset tapahtumat saavat Ada Saariselta kehuja. Hän toivoisikin, että kaupunki mahdollistaisi vielä entistä paremmin erityisesti uusien ja pienempien toimijoiden tekemisiä. Keinoiksi hän mainitsee sääntöjen joustavoittamisen ja lupaprosessin helpottamisen. Hän pitää uudesta popup-kulttuurista.
Omaksi mielitapahtumaksi Helsingissä Ada Saarinen nimeää Kallio Block Partyn.
Hän toivoo hartaasti ja lobbaa, että kaupunki saisi nostettua uusien opiskelija-asuntojen tuotantomäärän kolmeensataan vuosittain. Tällä hetkellä tavoitteesta jäädään ja tuotanto on noin sadan asunnon luokkaa vuodessa. Hän on ollut mukana tekemässä ylioppilaskunnan kaupunkiohjelmaa.
Asuntotuotantoa tulisi suunnata sinne missä opiskelijatkin ovat eli kampusten läheisyyteen. Tulisi rakentaa erityisesti yksiöitä, tilaa on esimerkiksi Viikissä ja Kumpulassa. Yli puolet opiskelijoista asuu yksityisellä puolella.
Monet opiskelijat tekevät palvelualoilla ilta- ja viikonloppuvuoroja ja siksi heidän olisi hyvä päästä liikkumaan julkisilla epätavanomaisiinkin aikoihin. Kun länsimetro valmistuu, pitäisi kokeilla uudestaan yömetroa.
Opiskelija-asuntojen tarve on kasvamassa, sillä ammattikorkeat vetävät sisään yhä enemmän opiskelijoita. Moni haluaisi vaihtaa yksityiseltä opiskelija-asuntoon. Hoasin käyttöaste lähenee sataa prosenttia.
Kampukselta toiseen kulkeminen on hankalaa, sillä poikittaisliikennettä ei ole riittävästi. Kaikkien Helsingin korkeakoulujen yhteenliittymä World Student Capital on tehnyt esityksen tiederatikasta, joka yhdistäisi sekä Helsingin korkeakoulujen että ammattikorkeiden kampukset.
Tilastojen mukaan opiskelijoista noin 60% käyttää julkisia päivittäin ja moni myös kävelee.
Pisara-rataa ja kaupungin sisääntuloväylien bulevardisointia Ada Saarinen lähtökohtaisesti kannattaa. Tunneli tallinaan olisi makea ja upea, mutta sen realismista hän tiedä, kun ei ole nähnyt kustannusarvioita. Laivaliikennekin on tosin jo hyvin nopeaa. Keskustatunneli ja ruuhkamaksut ovat myös kannatettavia ideoita.
Sosiaalista asuntotuotantoakin tarvitaan, spesifisissä kohteissa kuten opiskelija-asuntojen rakentamisessa. Yksityinen asuntotuotantokin on toivottavaa, sillä Helsinkiin haluaa niin moni haluaa muuttaa.
Ada Saarinen kannattaa kantakaupungin lähialueilla korkeaa ja tiivistä rakentamista, se jättää tilaa myös viheralueille. Kauempana keskustasta voidaan rakentaa matalampaa. Kaupungissa on voitava asua monissa eri elämäntilanteissa, kaikille ei elämä kiihkeässä ydinkeskustassa sovi. Julkisilla on päästävä rauhallisempaan matalamman rakentamisen alueelle.