Arabialainen
sulka
faktapitoista journalismia
Filosofi Ruurik Holm teki kirjan yksilönvapaudesta. Se on Suomessa vieläkin aika vähän puhuttu aihe ja se lähtökohtaisesti liitetään poliittiseen oikeistoon käsitteenä.
Varsinkin vasemmistossa vapaus vapautena valtiosta on nähty ei niin tärkeänä asiana. Ruurik Holm: ”Se on monisyinen käsite, eri poliittiset osapuolet ovat ymmärtäneet sen aika kapeasti, eikä sitä yleisessä keskustelussa ole liiemmälti käsitelty.”
Hän jatkaa: ”Jos ajatellaan mitä ihmisen elämä on, sen pitäisi kai olla vapautta toteuttaa niitä asioita joita pitää tärkeänä. Eikö se ole kuitenkin aika monen elämän keskeinen pointti?”
Kirja oli puheenvuoro kaikille poliittisille tahoilla ja lisä yhteiskunnalliseen keskusteluun, mikä on hyvä yhteiskunta. Vapaus on tässä keskeinen käsite, sanoo Ruurik Holm.
Oikeastaan Isaiah Berlinin suuhun on laitettu jako negatiivisen ja positiivisen vapauden välille. Tätä jakoa Ruurik Holm ei suoraan kuittaa. On avoin kysymys, voiko olla olemassa useampia vapauskäsityksiä.
Kaikki vapauden rajoitukset kuitenkin liittyvät inhimilliseen toimintaan, oli sitten kyse negatiivisista tai positiivisista vapauden rajoituksista. Käytännössä negatiivisen vapauden rajoitukset ovat valtion asettamia. Mutta on silti mahdollista, että nämä liittyisivät myös yksityisten toimijoiden toimintaan. Siksi taloudelliseen valtaan liittyvät vapauden rajoitukset eivät tue tätä erottelua.
Kirjassaan Ruurik Holm pyrkii vastaamaan mitä vapaus oikeasti on, mitä se käsitteenä on ja kuinka sijoittaa sitä yhteiskunnalliseen poliittiseen keskusteluun.
Hänen analyysinsa mukaan se on merkityksellinen käsite myös siksi että se liittyy hyvinvointiin. Hyvinvointi-käsitteen lisäksi on olemassa sellainen käsite kuin vapaus jolla itsessään on merkitystä ihmiselämässä. Olkoon vapaus itseisarvoista tai sisäsyntyistä, mutta ihmisellä pitäisi olla oikeus määrittää sen sisältö.
Vapaus voi myös toteutua markkinoiden kautta, mutta miksikään kapitalismin kannattajaksi Ruurik Holm ei ilmoittaudu.
Poliittinen vasemmisto usein korostaa tasa-arvoa vapauden kustannuksella. Markkinatkin ovat vain instrumentti ihmisten välisten alistussuhteiden luomista varten. Tätä ne ovatkin, jos ne toteutetaan huonosti, sanoo Ruurik Holm.
Suomessa hänen mukaansa ei oikein ole liberaalia oikeistoa olemassakaan. He näkevät riskit mitkä liittyvät valtiovallan toimintaan, mutta eivät näe että vapauden edistämiseksi tarvitaan myös sellaisia tahoja kuin valtiovalta tai vastaava. Ruurik Holm: ”Muuten ihmisten välille muodostuu niin epätasa-arvoisia valtasuhteita että todellisuudessa sellainen yhteiskunta ei olisi useimpien osalta kovin vapaa.”
Marxinkin mukaan talousjärjestelmä määrää ihmisen tietoisuuden, mutta tähän Ruurik Holm ei suoraan usko. Tosin, jos kaikki tiedotusvälineet keskittyisivät yhden yksityispääoman haltuun, niin tilanne voisi olla erilainen. Tai jos se käyttää suurta valtionvaltaa. Ehkä Marx oli nähnyt elinaikanaan tällaisen dystooppisen kehityksen.
Vapaus voi olla välineellistäkin, mutta markkinoiden vapauden kautta. Elinkeinovapaus synnyttää yritystoimintaa ja kuluttamisenvapaus ohjaa tuotantoa. Tämä onkin tärkeä välinearvo. Mutta silti rajallinen, kaikkeen markkinat eivät sovi.
Markkinat ovat myös inhimillistä vapautta ja oman elämänsä ohjaamista. Elinkeinovapaus mahdollistaa sen että voi ryhtyä yrittäjäksi, mikä ei ole lainkaan huono mahdollisuus jos yhteiskunnalliset puitteet ovat riittävän hyvät.
Ruurik Holm kysyykin vasemmistolta, miksi työntekijän rooli tarkoittaa aina palkkatyötä. Miksi tähän on jopa pyritty? ”Kuitenkin palkkatyöläinen on sopimussuhteessa vain yhteen tahoon, joka käyttää työvoiman suhteen ohjaamisen oikeutta eli tietyssä alistussuhteessa. Vasemmisto haluaa ehdoin tahdoin juuri tällaisia alistussuhteita ja vain tällaisia alistussuhteita.”
Hän näkee palkkatyössä myös hyvät puolet eikä sitä sinänsä vastusta. Mutta yritystoiminta luo mahdollisuuksia ja itsensätyöllistäminen myös. Instituutioiden pitäisi tarjota ratkaisuksi toimeentulo myös tällaisille ihmisille.
Hän ei vie ajatteluaan kuitenkaan täyteen subjektivismiin, ihmiset eivät aina ratkaise rationaalisesti asiat itselleen parhaaksi päin. Ihminen on toimijana äärellinen ja hänellä on äärellinen kapasiteetti laskelmoida ja äärellinen määrä tietoa. Lisäksi tulevat emotionaaliset tekijät.
”Se on ihan eri asia kuin sanoa että valtiovallalla olisi vapaa oikeus puuttua ihmisen toimintaan. On ihan eri asia sanoa että tavallaan ihmiset tekevät virheitä kuin sanoa että koska ihmiset tekevät virheitä niin valtion pitäisi päättää asiat ihmisten puolesta. Ne ovat kaksi eri asiaa.”
Siksikin ei voi tehdä suoraa johtopäätöstä, että valtion tulisi siksi ottaa homma haltuun. Hyvässä yhteiskunnassa ihmisten on voitava tehdä myös virheitä, eikä suoraa johtopäätöstä voi tehdä että valtio tekisi aina paremmat ratkaisut.
Tie eteenpäin vasemmistolle olisi pohtia uudelleen vapauden ja tasa-arvon ihanteiden välistä suhdetta. Täydellisen tasa-arvoinen yhteiskunta on paradoksaalisen huono vapauden kannalta. Koska jos jollekin myönnetään vapauksia, hän voi käyttää niitä hyväkseen ja saada heti toisiin nähden etua.
Ruurik Holm: ”Täydellisen tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ei voi olla vapautta, jossain määrin ne ovat ristiriidassa.”
Tätä debattia vasemmiston kuuluisi käydä. Lisäksi vasemmiston tulisi pohtia suhdettaan markkinoihin. Minkä takia vasemmisto ei näe markkinoita hyödyllisenä työkaluna innovoinnin ja yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen? Mitkä olisivat hyvät markkinat?
Oikeisto pitää hyvänä tilana ei-markkinoita, markkinat ovat heille enemmän retorinen keino ajaa taustaryhmiensä intressejä, sanoo Ruurik Holm. Taustalla on isoja rahoittajia. Ruurik Holm sanoo olevansa vasemmistoliberaalia ja sanoo että: ”Meillä ei oikeastaan ole yhtään sellaista puoluetta Suomessa joka käyttäisi markkinoita todellisen yhteiskunnan johtamisen välineenä.”
