Arabialainen
sulka
faktapitoista journalismia
Suuren lamaan aikaan 90-luvun alussa muodostui ongelma, kun ihmiset jotka olivat ostaneet itselleen uuden asunnon eivät saaneetkaan myytyä vanhaansa hintojen romahtaessa. Yhtäkkiä asunnot eivät vain menneet kaupaksi. He menettivät suuria summia hetkessä. Moni velkaantui.
Luotiin velkajärjestelylaki, jonka kautta veloista pyrittiin eroon. Se astui voimaan keväällä 1993. Jo toukokuussa samana vuonna velkaneuvoja Ilkka Passi aloitti työnsä Helsingin kaupungin velkaneuvonnassa.
Ilkka Passi sanoo, että ”kahden asunnon loukkuun” ei voinut ennakkoon tietää joutuvansa: ”Suomeen tuli lama ihan puskista eikä sitä kukaan voinut ennakoida tai siihen varautua.”
Ongelma oli paha Helsingissä, jonka Ilkka Passi sanoo olevan ”aina vähän oma kylänsä”. Useimmiten tilanne ratkesi niin, että asunnonomistajat joutuivat nielemään tappionsa ja muuttamaan vuokralle. Velkajärjestelyohjelma oli sekin tiukka.
Ilkka Passi sanoo, että neuvonnan alku oli hurjaa, koska ei ollut toimintatapoja eikä historiaa mihin tukeutua. Ei tiedetty miten tapauksissa tulee käymään: ”Se lähti niin että asiakkaat varasivat tänne aikoja. Lähdettiin asiakas kerrallaan.”
Jo keväällä 1993 lähti Helsingin käräjäoikeuteen kymmeniä velkajärjestelyhakemuksia.
Tuli myös asunnonsäilyttämisohjelmia, joissa pystyi säilyttämään kotinsa jos oli siitä jäänyt velkaa. Näitä ei ollut huomattavia määriä. Ongelmaksi tuli, että asuntojen arvot heittelehtivät.Ilkka Passi: ”Oli nyrkkisääntö, että jos asuntovelan määrä oli vaikka 500000 markkaa ja asunnon arvo oli 300000 markkaa, lähtökohta oli että asunnosta tarvitsi maksaa vain 300000 markkaa. Ei koko velan määrää vaan se mitä katsottiin asunnon käyvän arvon olevan. Alkuaikoina oli hankalia tapauksia.”
Vaikka velkaneuvonta alkoi asuntoasioista, pian moni ylivelkaantui myös muuten. Massatyöttömyys aiheutti velanhoito-ongelmia. Syntyi paljon määräaikaisia tai lyhyitä työsuhteita, vaikka olisikin säilyttänyt työpaikkansa tai päässyt työttömyydestä töihin. Nämä työllistivät neuvojia alkuvuosina paljon.
Korkotasot nousivat lamassa, Ilkka Passi: ”Korkotasot olivat valtavan korkeat. Velanhoito oli siksi hankalaa, koska Suomessa korot nousivat laman myötä niin että asuntolainojen normaalikorko oli pitkälti yli kymmenen prosenttia. Miettien tämän päivän tilanteeseen kun korkotaso on melkein nollassa.”
Neuvonnalla on vieläkin joitain harvoja lama-ajan asiakkaita. Vuonna 2008 astui voimaan laki, jonka mukaan velat vanhenevat 15 vuodessa, rikosperusteiset velat kahdessakymmenessä.
Jotkut velkojat olivat kuitenkin jättäneet pieniä laskusaatavia perintötoimistolle ajan oloon. Nämä toimistot ilmoittelevat, että on 90-luvulla jäänyt puhelinlasku tai tilaukset silloin Anttilasta maksamatta. Summina nämä eivät suuria ole, mutta velallinen usein on jo luullut, että kaikki velat on nyt hoidettu. Summissa puhutaan kuitenkin vain sadoista tai joissain tapauksissa tuhansista euroista. Nämä velat ovat koko ajan kasvaneet korkoa. Neuvojat ja velalliset ovat pyrkineet sopimaan maksusuunnitelmasta suoraan perintätoimiston kanssa.
On myös annettu korkoja anteeksi, Ilkka Passi: ”Tämä johtuen siitä, että velat ovat pitkältä ajalta maksamatta, mutta velallinen on mielestäni aika vilpitön että hän ei voi muistaa tai tietää että siellä on vielä jotain niin sanotusti elossa.”
Enää velkojen vanhenemista ei jäädä odottelemaan vaan velkajärjestelyn maksuohjelman kesto on kolme tai viisi vuotta. Velkajärjestelyn saaminen ei ole itsestäänselvyys, on olemassa edellytykset ja esteet. Henkilölle lasketaan maksuvara ja mitä jää maksamatta saa velallinen anteeksi. Karkeasti arvioituna noin 30 prosenttia veloista tulee maksetuksi. Joissain tapauksissa joutuu maksamaan enemmän, jos tulot ovat kasvaneet maksuaikana.
Neuvojia työllistää nykyisin eniten arjessa velkaantuminen. Helsingissä on ongelmana että asumiskulut ovat korkeat. Tämä koskee varsinkin pientuloisia ja yksinasujia, sillä asumiskulut ja eläminen on kallista. Ilkka Passi: ”Aviopari tai avopari ja joilla on useampi lapsi ja on pienpalkkaisessa työssä, niin asumiskulut ovat Helsingissä isoin ongelma ehdottomasti. Ei jää rahaa normaaleihin hankintoihin.”
Kulutusluotot kuten pikavipit ovat lähes poikkeuksetta velkaantumisen syynä. Ihmiset ottavat pankkien ja rahoitusyhtiöiden korttiluottoja käyttämällä Mastercardia tai Visaa. Pankit mainostavat ns. jousto-/käyttöluottoja, kun näitä ei enää saa, otetaan pikavippejä. Pikavipit muodostavat vain velkojen ”hännän”, ne eivät useinkaan ole päävelkoja.
Velallisen asema Suomessa ylipäänsä on Ilkka Passin mukaan hyvä. Mutta vakuudettomien kulutusluottojen ja pikavippien mainonta on todella aggressiivista. Ilkka Passi kuvaa tilannetta viidakoksi, jossa selviäminen on vaikeaa: ”Kaikki tulee tuosta vaan netin kautta, informaatio on nopeaa, on probleema miten tässä viidakossa selviää velkaantumatta. Mutta meillä on näitä järjestelykeinoja, en tiedä onko muussa maissa Euroopassa yhtä hyvät.”
Ilkka Passin mielestä koulussa pitäisi opettaa oppiaineena taloudenhallintaa. Tämänkin mallin pitäisi lähteä jo kodista. Aikuisiällä tilanne tekee varkaan, sanoo hän. Peliriippuvuudessa velkaannutaan yllättävän paljon: ”Nykymaailmassa houkutukset ovat niin suuret ja mahdollisuudet suuret velkaantua. Mikä informaatio jota tuodaan auttaisi? Ei ole huonoksi olla tarkkana – selvittää mitä luottoa on ottamassa ja millä korolla.”
Lähes jokaisella joka neuvontaan asiakkaaksi tulee on maksuhäiriömerkintä. Ilkka Passi: ”Moni pitkittää sitä velkaantumistaan, kun lähtevät siitä että eivät halua maksuhäiriömerkintää. Sitä yritetään viimeiseen asti ottaa uutta luottoa, kunnes huomataan että ei onnistu. Maksuhäiriömerkintä on vieläkin monelle punainen vaate.”
Markkinoille on tullut henkilöitä, jotka ovat perustaneet oman firman ja toimivat talousneuvojina. Tämä ei välttämättä ole huono asia, jos oikealla tapaa neuvotaan ja autetaan. Talous- ja velkaneuvonnan kenttä ulottuu Suomessa Utsjoelta Hankoon ja heiltä saa aina apua.