Saimaantien VOKissa toivotaan aktiviteetteja

PAKOLAISUUS - OSKAR LINDMAN - (AS)

(30.10.2016)

Arabialainen sulka pääsi vierailemaan Joutsenon vastaanottokeskuksen Saimaantien toimipisteessä. Joutsenon kylänraitti on saanut paljon uutta väriä. Saimaantiellä voi viettää verraten itsenäistä elämää, asukkat tekevät ruoatkin itse. He toivoisivat vain enemmän aktiviteetteja. Keskusta ollaan sulkemassa koska tulijamäärät ovat tipahtaneet.

Joutsenon keskustassa sijaitseva Saimaantien vastaanottokeskus on määrä sulkea vuodenvaihteessa, siksi koska pakolaisten määrät Suomen rajoilla ovat tippuneet lukemiin, joita pidetään normaaleina. Viime vuonna maahan tuli 32500 turvapaikanhakijaa, kun edellinen ennätys vuodelta 2009 oli 6000 maahantulijaa.

Pahin piikki on ohi ja Euroopan laajuinen kansainvaellus on hiipumassa.Suomessa oli ennen viime vuoden juhannusta viisitoista toimivaa vastaanottokeskusta, joiden määrä kasvoi nopeasti yli kahdensadan. Vastaanottokeskusten tarpeen ollessa hiipuessa ollaan osaa nyt sulkemassa. Uusista tulijoista yhteensä yli 14000 on vapaaehtoisesti palannut kotimaahansa.

Myös rajasopimus Venäjän kanssa rajoittaa tulijamääriä. Pohjoisilla rajanylityspisteillä päästetään maahan vain Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisia. Etelä-Eurooppaan on rakennettu aitoja ja useat maat ovat ottaneet käyttöön väliaikaiset rajatarkastukset.

Joutsenon vastaanottokeskus kilpailee Suomen vanhimman vastaanottokeskuksen tittelistä Turun kanssa. Ne on perustettu vuoden 1990 pääsiäisenä. Joutsenon vastaanottokeskus on aina ollut laitosmainen. Se aloitti Joutsenrannassa entisessä B-mielisairaalassa, josta siirtyi pariksi vuodeksi Rauhan A-mielisairaalaan, siitä eteenpäin 20 vuodeksi Tiuruniemen entiseen tuberkuloosisairaalaan ja siitä sitten Konnunsuon tyhjillään olleeseen vankilaan.

Konnunsuon toimipisteessä on 330 asiakaspaikkaa ja Saimaantiellä 113. JVOK vastaa myös ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä, mutta sen asiakkaat eivät yleensä asu vastaanottokeskuksissa vaan ympäri maata. Konnunsuolla on lisäksi suljettu säilöönottoyksikkö, johon majoitetaan maasta käännytettäviä lyhyiksi ajoiksi. Käräjäoikeus tekee aina säilöönottopäätöksen heidän osaltaan.

Joutsenon keskukset ovat niin sanottuja transit- eli kauttakulkukeskuksia. Niihin majoitetaan äskettäin maahan saapuneita, jotka hakevat kansainvälistä suojelua. JVOK:n asiakkaat odottavat maahanmuuttoviranoston turvapaikkapuhuttelua, jonka jälkeen heidät siirretään odotusvaiheen vastaanottokeskukseen, joissa he odottavat turvapaikkapäätöstä. Keskimäärin Saimaantiellä vietetään 3-5 kuukautta ja koko prosessi vie keskimäärin noin 6-8 kuukautta.

Prosessin kesto oli aikaisemmin paljon pidempi, puhuttiin ainakin vuosista. Sittemmin maahanmuuttovirasto, poliisiviranomaiset, rajavartiolaitos ja vastaanottokeskukset ovat tiivistäneet yhteistyötään. Prosessi on saatu nopeammaksi. Tämä tulee halvemmaksi veronmaksajille ja on helpompaa hakijoille ettei heidän tarvitse tolkuttomia aikoja odottaa.

Saimaantiellä ei ole ruokapalvelua, vaan asukkaat valmistavat ruokansa itse. Yksi aikuinen saa noin 93 euroa kuukaudessa vastaanottorahaa, mutta Saimaantiellä saadaan vastaanottorahaa noin 300 euroa. Elämä on Saimaantiellä itsenäisempää. Ruokaan ollaan Konnunsuollakin kuulemma oltu silti tyytyväisiä.

Konnunsuon toimipiste on keskellä ei mitään peltojen keskellä ja tämä saattaa vaikuttaa asiakkaiden viihtyvyyteen. Saimaantien lähellä on kaupat, apteekit, leikkikentät, kirjasto ja kunnalliset urheilutilat. Konnunsuolla löytyvät toimintatilat ovat keskuksen tiloissa kuten iso liikuntasali ja hyvä kuntosali.

Kolme kertaa viikossa pääsee bussilla edestakaisin Lappeenrantaan kahden euron maksusta. Aikaa viettää siellä on noin neljästä viiteen tuntia. Bussit täyttyvät eniten kuun vaihteessa kun vastaanottorahat on saatu.

Lappeenrannan koulujen kanssa tehdään yhteistyötä. Keskuksen lapset pääsevät joko kouluun tai esikouluun. Konnunsuolta kuljetaan koulubusseissa niin kuin suomalaiset lapsetkin kulkevat. Ensin mennään valmistaviin ryhmiin, joissa opetellaan koulunkäyntisääntöjä ja suomea. Kun osaa suomea tarpeeksi hyvin siirtyy oman ikäryhmän luokkaan suomalaisten kanssa.

Vastaanottokeskuksissa valitellaan aktiviteettien puutetta. Vastaanottokeskukset kuitenkin vain järjestävät tilat ja kannustavat asukkaita omaehtoiseen toimintaan. Silti erityisen haavoittuville ryhmille kuten lapsiperheille, yksinäisille naisille tai yksinhuoltajille järjestetään enemmän organisoitua ryhmätoimintaa.

Linkit ympäröivään yhteiskuntaan helpottavat vastaanottokeskusten toimintaa.

EU:n hankkeet ovat tarjonneet rahoitusta. On luotu sirkuskoulutoimintaa ja taideryhmiä. Martat ovat järjestäneet naispuolisille toimintaa. On käyty myös katsomassa Lappeenrannan Namikan koripallo-otteluita. Paikalliset jalkapalloseurat PePo ja Kultsu ovat olleet myös aktiivisia. Pesäpalloonkin on tutustuttu, vaikka se on asukkaille hieman vieraampi laji.

Jotkin aktiviteetit toteutetaan keskuksen ulkopuolisina projekteina, se tarjoaa asiakkaat ja muut tahot järjestävät toiminnan.

Turvapaikanhakijoilla on oikeus työntekoon kolmen kuukauden kuluttua turvapaikan hakemisesta jos heillä on esittää matkustusasiakirjoja. Jos näitä ei ole, tulee työnteko-oikeus vasta kuuden kuukauden päästä.

Helsinki, muu Uusimaa, Tampere ja Turku ovat vetovoimaisia keskuksia, joihin moni pyrkii. Siellä on eniten maanmiehiä, sukulaisia ja paras mahdollisuus saada töitä.

Vastaanottokeskukset on lailla velvoitettu tarjoamaan tietyt palvelut. Turvapaikanhakijoilla ei ole kuitenkaan hirveästi muita oikeuksia – ei ole oikeutta peruskoulutukseen, työvoimatoimiston palveluihin.

Joutsenon vastaanottokeskuksien kautta pyörähtää toistatuhatta asukasta vuodessa läpi, joten viranomainen ei voi hirveästi ratkaista kenenkään yksilöllistä tilannetta. Aktiviteetit ja kielen opetteleminen kuitenkin helpottavat tätä vaihetta.