Mikko Laakso haluaa Espooseen tulosvastuuta

-

VAALIT - OSKAR LINDMAN - (AS)

(6.4.2017)

Nuori kokoomuslainen Mikko Laakso haluaisi Espoon kaupungin tulosvastuuseen, sen pitäisi heijastella yritysmaailman käytäntöjä. Loppu tehottomalle hallinnolle ja hankkeet onnistumaan. Tsaarin ajan Helsingin hallintorakenteet pelottavat.

Mikko Laakso nuoresta iästään huolimatta on jo aika konkari politiikassa. Hän on vaikuttanut jo pitkään kokoomusnuorissa ja jokaisella kokoomusnuorella on hänestä jokin mielipide. Hän on ollut mukana sekä Susanna Kosken että Janne Heikkisen puheenjohtajakampanjoissa ja on Espoon kokoomusnuorten puheenjohtaja.

Valmistuttuaan kauppatieteen maisteriksi hän on tehnyt viestinnän freelance-hommia.

Hänen oma vaalikampanjansa on hänen mukaansa mennyt tähän asti tosi hyvin, hän on saanut positiivisen vastaanoton. Viime kunnallisvaaleissa Mikko Laakso sai vajaat 300 ääntä, Espoossa kokoomuksen listalla tarvitsee noin 400 ääntä päästäkseen läpi. Tähän Mikko Laakso tällä kertaa tähtää.

Flaikkuja Mikko Laakso on painattanut 35000 kappaletta ja Google-mainoksensa on nähnyt 25000 ihmistä, joista 700 on klikannut vaalibanneria. Kampanjaan on mennyt yhteensä parituhatta euroa.

Mikko Laakso on johtanut kampanjaansa pariin läheiseen henkilöön luottaen, ehkä vähän sisäänpäin kääntyneemmin ja yksilöllisemmin, Mikko Laakso: ”En hirveästi usko että jos menet torille pööpöilemään. On minulla paljon tukijoita, mutta heille on parempaa käydä töissä ja tukea minua muilla tavoin kuin että menisimme koko päiväksi Isoon omenaan.”

Nettijulkaisu Päivän byrokraatti nosti Espoon ehdokkaista esiin eritoten Mikko Laakson ja Tere Sammallahden, jonka Mikko Laakso toivoo pääsevän läpi vaikka osin samoista äänistä kilpailevatkin. Raadin koostumuksesta on sovittu, että sitä ei paljasteta mutta joku voi antaa itsensä ilmi halutessaan.

Myös Tere Sammallahti käyttää Youtube-videoita ja etsii sieltä sosiaalisen median samanmielisen kohdeyleisön. Enää ei mennä jakamaan makkaraa torille ääniä ostamaan, vaan tehdään ”hikikomori”-kampanjaa, eli vähän vetäydytään eristyksiin.

Tere Sammallahti kommentoi: ”Yritän politiikalleni tyypillisesti etsiä uusia ideoita vanhojen luutuneiden tapojen sijaan. Uskon myös, että neljä tuntia some-kampanjointia tavoittaa useamman äänestäjän kuin neljä tuntia soppatykin kulmalla päivystäessä. Ajat muuttuvat, meidän poliitikkojen on muututtava mukana.”

Espoosta kokoomuksella on nuorina ehdokkaina myös Henrik Vuornos sekä vähän vanhempina mutta silti nuorekkaina Laura Kiijärvi ja Ville Lehtola. Mikko Laakso veikkaa että Sanna Lauslahti, Piia Kauma ja Kari Tolvanen keräävät ison potin ääniä Espoosta mutta vähän vanhemmilta äänestäjiltä.

Ehdolla on myös ministeri Kai Mykkänen, mutta Mikko Laakso ei häntä varsinaisesti ihannoi, sillä Kai Mykkänen on enemmän sinivihreä kun Mikko Laakso itse sijoittuu enemmän oikealle. Mikko Laakso sanoo eniten kokoomuksessa ihailleensa Tuure Junnilaa, joka oli tiukan perustuslaillinen.

Mikko Laakso: ”Hän halusi tehdä oikein, ei sitä mikä on suosittua. Kunnioitan sitä kun aikanaan muut nöyristeli Neuvostoliiton suuntaan, hän uskalsi olla pesunkestävä porvari ja sanoi myös ääneen että Neuvostoliitto rikkoi ihmisoikeuksia.”

Mikko Laakso sanoo liikkuvansa markkinaliberaalilla linjalla. Olisi hyvä saada tulosvastuuta politiikkaan, Mikko Laakso: ”Yrityssektorilla firmojen toimitusjohtaja viime kädessä kantaa vastuun hankkeen onnistumisesta. Jos ei onnistuta, niin toimitusjohtaja laitetaan pihalle. Siellä on tehokkuusvaatimus.”

Mikko Laakson mukaan julkisella sektorilla hankkeiden ostaminen on epäonnistunut, koska siellä ei samaan tapaan vaadita vastinetta rahalle. On ongelma, että kunnallissektori on niin tehoton. Länsimetroa tai Olympiastadionin korjausta ei enää saisi tulla. Epäonnistumiset ovat nykyään säännönmukainen trendi, aikataulussa pysyvät hankkeet ovat muodostaneet poikkeuksen.

Espoon rakennusvalvonta on 20 kaupungin joukossa ylivoimaisen kankein ja jäykin. Yritykset eivät tiedä, saavatko he haluamaansa rakennuslupaa. Tätä ei voi rakentaja mennä rahoittajille kertomaan.

Mikko Laakso: ”Vasemmistolaiset puhuvat paljon ’market failuresta’, että markkinat epäonnistuvat hyvinvoinnin tuottamisessa. Ikinä ei vaadita tulosvastuuta ’government failuresta’, että valtio tai julkinen sektori epäonnistuu, vielä paljon säännönmukaisemmin, mutta tätä epäkohtaa ei tuoda esiin.” Hän tuo tämän esiin esimerkiksi sloganissaan, että ’government failurea’ katsottaisiin samalla tapaa.

Espoon tulisi pysyä itsenäisenä, eikä pääkaupungin kaupunkien metropolialuetta pidä yhdistää yhdeksi isoksi kaupungiksi. Helsingin hallintorakenteet ovat suoranaisesti tsaarinaikaiset, Espoon hallinto on tähän verrattuna vetreä. Mammuttiorganisaatiot eivät toimi markkinoilla ja eivät myöskään julkishallinnossakaan.

Asumisen hintaa on saatava alas, jotta tarjonta vastaisi kysyntää. Espoossa on olemassa rakentamisessa rakenteellinen alijäämä, kaupunkisuunnittelulautakunnan pitäisi pysyä asetetuissa tavoitteissa.

Vaikka Espoolla on velkaa, on sen taloudellinen tilanne varsin hyvä. Espoolla on nettoveronmaksajia. Jos tulonsiirrot maakuntiin saataisiin leikattua, niin Espoon budjetti olisi järjettömän ylijäämäinen. Jos näistä luovuttaisiin, voisi veroprosenttia laskea monella prosenttiyksiköllä.

Mikko Laakso: ”Palveluja pitää reformoida ja leikata. Minulla on vähän kylmät kapitalistiset arvot. Uskon säästämiseen, leikkaamiseen ja siksi olen fiskaalikonservatiivi.”

Espoon tulee antaa kasvaa, mutta tällä hetkellä poliitikot eivät mitään luo vaan yritykset houkuttelevat uusia asukkaita. Poliitikot ovat enemmän kasvun esteeksi, josta esimerkkinä eritoten tehoton kaavoitus.

Oppivelvollisuuden mukaan kouluja on käytävä ja yksi järkevä rahareikä Mikko Laakson mukaan olisi korjata homekoulut. On kestämätöntä, että koulussa sairastutaan, kun siellä on kerta pakko olla. Ensisijaisesti olisi kuitenkin alennettava veroja kuin suunnata se uusiin rakennushankkeisiin. Niitäkin on kyllä harkittava tapauskohtaisesti, hyviä hankkeita voi Mikko Laaksokin kannattaa.

Raidejokeri olisi kannattava, mutta sekin pitäisi kustantaa verottamalla arvonlisää maille, jotka hankkeesta hyötyvät.

Sote siirtyy maakunnille, Mikko Laakso sanoo valinnanvapauden olevan hyvä asia mutta vain siinä tapauksessa että pienyrityksetkin voivat kilpailla markkinoilla. Maakuntauudistuksesta hän ei pidä, se vaikuttaa keskustan veivauksella. Annetaan tekohengitystä maaseudulle ja annetaan sille vuosikymmen tai kaksi lisäaikaa.