Perustuloverkoston Otto Lehto vertaa perustuloa äänioikeuteen tai peruskouluun

-

YHTEISKUNTA - OSKAR LINDMAN - (AS)

(30.3.2016)

-

Bien Finlandin Suomen perustuloverkoston puheenjohtaja Otto Lehto pitää perustuloa samankaltaisena universaalina oikeutena kuin äänioikeutta tai peruskoulua. Minkälaisia tuloksia hän perustulokokeilulta odottaa? ...

Suomi on taas ensimmäisenä maailmassa uudistusmielisten rintamassa. Täällä perustulolla on laaja kannatus, ainakin yli puolet kansasta kannattaa perustuloa. Hieman johdattelevammalla kysymyksenasettelulla on saatu tätäkin korkeampia lukuja.

BIEN Finlandin Suomen perustuloverkoston puheenjohtaja Otto Lehto vertaa tilannetta yleiseen äänioikeuteen tai peruskoululaitoksen perustamiseen. Se on koko kansaa koskeva universaali uudistus. Perustuloa puoltavat sekä Piilaakson tech-nörtit että utooppiset vasemmistoideologit:

”On hyvin tärkeää että se yhdistää monia vasemmistolaisia ja oikeistolaisia toimijoita. Se löytää tukijoita miljonääreistä kuten Björn Wahlroos ja vasemmistonuorista. On tärkeää että ihmiset tulevat yhteisen projektin ja instituution ympärille.”

Otto Lehto itse kiinnostui perustulosta 90-luvulla, kun Osmo Soininvaara kirjoitti aiheesta. Vihreillä on oma perustulomallinsa, jota Otto Lehto pitää edelleen hyvänä. Kansalaisaloite saatiin vireille 2011 ja seuraava vuonna BIEN Finland perustettiin. Kadulla allekirjoituksia metsästäessään huomasi hän, kuinka suosittu ajatus perustulo on:

”Suurin osa ihmisistä tiesi mistä oli kyse, eikä se tullut suurena yllätyksenä, mikä on hyvin harvinainen tilanne, sillä monissa maissa perustulo on varsin vieras käsite.”

Varsinkin Suomen nuoret kannattavat perustuloa. Vaikka suurimman syyn vastustaa perustuloa voikin pistää tietämättömyyden piikkiin, näkee Otto Lehto muutaman yleisimmän syyn perustulon vastustamiselle.

Ensimmäiseksi on olemassa institutionaalista vastustamista – suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää puolustetaan käytännön kokemuksista huolimatta.Varsinkin järjestelmää rakentaneet puolueet ja järjestöt suhtautuvat nuivasti uudistuksiin. Tätä tekevät ennen kaikkea sosiaalidemokraatit mutta myös muut valtapuolueet. Myöskään ammattiliittojen tontille ei haluta mennä huseeraamaan.

Toinen yleinen perustuu siihen, että ei perustuloon ole varaa. ”Jos ihmisille ensiksi sanoo, että kaikille kansalaisille maksetaan 600-800 euroa kuukaudessa, joku voi sanoa että eihän mistään ilmaista rahaa saada.” sanoo Otto Lehto.Hän joutuu selittämään että tämä kokonaisvaltainen uudistus tehdään niin että se voidaan rahoittaa nykyisen järjestelmän puitteissa tai pienesti muokkaamalla hyvin pienellä lisärahoituksella. Perustulo vaatisi vain suuria uudistuksia verotusjärjestelmään.

Kolmas vastustuksen syy liittyy työn kannustimiin, joillekin ihmisille ajatus ilmaisesta rahasta on moraalisesti väärä – ainoastaan työstä kuuluu saada rahaa. Otto Lehto: ”Tämä on hyvin mielenkiintoinen argumentti, koska se koskee oikeastaan kaikkea sosiaaliturvaa. Koska nykyäänkin annamme rahaa nimenomaan niille, jotka eivät ole töissä, opiskelevat, ovat eläkkeellä, työttöminä tai sairaina. Jotkut ihmiset ajattelevat että perustulossa on vielä suuremmat kannustimet jäädä kotiin makailemaan sohvalle pelaamaan pleikkaria.”

Hän jatkaa:”Sosiaaliturvan tarvehankintaisuus ja syyperusteisuus johtaa siihen, että monissa tukimuodoissa marginaaliverot pienituloisille kohoavat hyvin korkeiksi ja kannustimet ottaa työtä vastaan ovat hyvin korkeat. Perustuloon siirtyminen kannustaisi työn vastaanottamiseen erityisesti pienituloisilla.”

Myös työelämä on muuttunut. Perustulo mahdollistaisi pienien työkeikkojen ja epäsäännöllisten tulomuotojen vastaanottamista, jos ei ole mahdollista saada täyspäiväistä työpaikkaa.Työpaikat eivät enää ole niin turvallisia, ihmiset liikkuvat asemasta ja työpaikasta toiseen. Siksi perustulo olisi paljon luontaisempi sosiaaliturvan muoto kun tuet joita pitää erikseen hakea ja jotka on määritelty tiukasti tiettyyn muottiin. Myös elämäntilanteet vaihtelevat.

Perustulon dynaamisista vaikutuksista ei ole tarkkaa tutkimustietoa. Dynaamisia vaikutuksia onkin lähes mahdoton mallintaa. ”Ne ovat sellaisia, jotka syntyy markkinatalouden luontaisen muutoksen ja kehityksen kautta. On tärkeämpää että annetaan ihmisten itse päättää millaisen yhteiskunnan haluavat rakentaa. Ihmiset voivat itse tehdä mitä haluavat perustulon varassa.”

Suomessa on alkamassa kaksivuotinen perustulokokeilu. Tulevasta mallista ei kenelläkään ole tarkkaa tietoa. Perustulo voisi olla jotain 300-1000€ välissä. Myös sen rinnalle jäävien tukien määrästä ei ole tietoa, joku haluaisi lisäksi asumistuen, joku jotain muuta. Hän heittää omaksi arviokseen noin 800€ joka kattaisi noin 90% kaikista nykyisin maksetuista tuista.

Otto Lehto:”Mitä enemmän me saamme tukia yhdistettyä perustuloon, sen parempi.”

Perustulokokeilua valmistelee Kelan johtama työryhmä, joka sai toimeksiannon ministeriöiltä. Otto Lehto pitää työryhmän koostumusta hyvänä. Suomen Perustuloverkoston edustajat ovat tavanneet ministereiden erityisavustajia perustulon tiimoilta ja heidän kanssaan on keskusteltu hyvän perustulokokeilun kriteereistä. Satunnaisotanta olisi paras.

Otto Lehto:”Ehkä ainoastaan vielä parempi tapa olisi kokeilla myös paikallisesti yhdessä tai useammalla paikkakunnalla, vähän pienemmällä ja isommalla, niin saisi vertailua, miten se toimii yhteisöllisessä kontekstissa.”

Millaisia tuloksia Otto Lehto perustulokokeilulta toivoo?”Kokeilut ovat aina mielenkiintoisia, toivon ensinnäkin että koe tehdään huolella eikä jätetä puolitiehen, toivon että saadaan kunnollisia tuloksia.”

Hän toivoo kolmea asiaa. Että perustulo kattaisi ihmisten perusedellytykset yhtä hyvin kuin nykyinen sosiaaliturva. Ja että ihmiset olisivat tyytyväisiä tukeen, että he kokisivat sen psykologisesti miellyttävänä, että he arvostaisivat sen tuomaa turvallisuutta. Ja että se oikeasti toimisi erilaisille ihmisryhmillä pienyrittäjistä opiskelijoihin ja farmareihin.

Millaisia tuloksia Otto Lehto perustulokokeilulta toivoo?”Kokeilut ovat aina mielenkiintoisia, toivon ensinnäkin että koe tehdään huolella eikä jätetä puolitiehen, toivon että saadaan kunnollisia tuloksia.”

Hän toivoo kolmea asiaa. Että perustulo kattaisi ihmisten perusedellytykset yhtä hyvin kuin nykyinen sosiaaliturva. Ja että ihmiset olisivat tyytyväisiä tukeen, että he kokisivat sen psykologisesti miellyttävänä, että he arvostaisivat sen tuomaa turvallisuutta. Ja että se oikeasti toimisi erilaisille ihmisryhmillä pienyrittäjistä opiskelijoihin ja farmareihin.