Arabialainen
sulka
faktapitoista journalismia
Miksi nuori ei äänestä? - Samuli Sinisalo
-
VAALIT - OSKAR LINDMAN - (AS)
(6.4..2017)
Samuli Sinisalo siirtyi demarien ajatushautomo Kalevi sorsa -säätiön projektitutkijasta politiikan puolelle, pyrkimällä ensimmäistä kertaa Helsingin kaupunkivaltuustoon. Hän miettii, mitä lisäarvoa politiikka voi tuottaa ja miksi nuoret eivät tätä näe? Aloittaa voisi vaikka etsiä itselleen sopivan ehdokkaan ja käyttää ääntään.
Samuli Sinisalo pohti projektitutkijana Kalevi Sorsa –säätiössä politiikkaan osallistumistaan. Nämä kunnallisvaalit ovat ensimmäiset joihin hän osallistuu poliitikon roolissa. Hän on pitkään pohtinut nuorten tahdottomuutta osallistua vaaleihin, sillä kunnallisvaalit ovat ensiaskel esitellä uutta ajattelua.
Sosiaalidemokraatiksi Samuli Sinisalo ajautui ulkomaiden kautta. Vielä juuri täysikäisen saavuttaneena hän äänesti vihreitä ja oli Greenpeacella töissä. Hän osallistui koulunsa kautta ilmastoneuvotteluihin Kööpenhaminassa, Bonnissa ja Durbanissa.
Hänen ollessaan vapaaehtoistyössä Bosniassa tutustui hän Pilvi Torstiin joka oli perustanut sinne kansainvälisen koulun. Hän aktivoitui SDP:ssä. Myöhemmin elämässä Samuli Sinisalo halusi päästä pois Amerikasta takaisin Eurooppaan. Ensin hän mietti Brysseliä, mutta pääsikin harjoittelijana mukaan sosiaalidemokraattien eduskuntavaalikampanjaan vuoden 2011 vaaleihin.
Hän on toiminut myös Eero Heinäluoman ja Jutta Urpilaisen eduskunta-avustajana.
Sosiaalidemokraateilla on vain vähäinen kannatus nuorissa, miksi Samuli Sinisalo? ”Se on vähän krooninen ongelma, olen miettinyt mistä se johtuu. Osaltaan puhutaan ehkä vähän eri kieltä. Demarit on hyvinvointiyhteiskuntaan, turvallisuuteen ja perheasioihin keskittyvä puolue, ehkä intressit eivät vain kohtaa.”
Aikanaan sosiaalidemokraateilla ei oikein ollut nuoria ehdokkaita, mutta Samuli Sinisalon mukaan tämä on murtumassa, sillä ehdokkaana on nuoria kuten Nasima Razmyar ja Sanna Marin. Ja Samuli Sinisalo.
Samuli Sinisalo on tamperelaissyntyinen, eikä hänestä paljasjalkaista helsinkiläistä koskaan tule. Silti hän sanoo että pääkaupungissakin tarvittaisiin tamperelaista järkeä.
Samuli Sinisalo on asunut Helsingissä vuodesta 2013. Hän sanoo sopeutuneensa täysin kaupunkiin, vaikka onkin käynyt katsomassa Tampereen kiekko-derbyä tamperelaiskavereidensa kanssa. Helsinki on silti hänen kotinsa ja hän kokee aina olleensa tervetullut: ”Ainahan Helsingissä puolet porukasta on ollut ei-helsinkiläisiä.”
Helsinki on urbaani mittakaavassa joka Suomessa vain on mahdollista. On suomalainen luonto lähellä, meri, virkistysalueet ja puistot.
Liikennehankkeista Samuli Sinisalo toteaa kannattavansa pisararataa ja keskustatunnelia vaikka se ei ole välttämätön. Tunneli Tallinnaan on ideana helposti kannatettava, mutta on toteuttamiskelpoisuudeltaan melkein hyperloop-tasoa, pisararatakin olisi helpompi.
Koska hän harrastaa luonnossa kiipeilyä, on sisääntuloväylien bulevardisointi sekä hyvä että huono idea. Keskustastakin on päästävä vauhdilla pois jos sitä tarvitsee. Kaupungin on silti oltava tiivis, kun astuu ulos kotiovelta pitäisi astua kaupungin elämänmenoon.
Samuli Sinisalon on pohtinut, miksi nuoret eivät äänestä. Hän sanoo ymmärtävänsä sitä. Mitä lisäarvoa äänestäminen ja politiikka tuo ihmisten elämään? Arkadianmäki elää omaa elämäänsä, eikä kohtaa ihmisiä. Kunnallisvaalit ovat mahdollisuus uusille ajatuksille, sillä niissä vaikuttamisen kynnys on kaikkein matalin. Poliitikkojen pitäisi kyetä kertomaan, miksi äänestää.
Samuli Sinisalo: ”Valittujen päättäjien tulisi ansaita äänestäjiensä luottamus toteuttamalla kansalaisille tärkeitä hankkeita, ymmärtää ja olla yhteydessä ihmisiin.”
Sote ja maakuntauudistus vain vievät asioita kauemmas tavallisesta ihmisestä. Samuli Sinisalo: ”Tämä tietysti pitkässä juoksussa passivoi, kun asiat ovat monimutkaisia, muutokset hitaita, mihinkään ei voi vaikuttaa niin miksi pitäisi kiinnostua?”
Silti aina kun kansa lähtee uurnille, on se puolueille tärkeämpää kuin mikään gallup. Samuli Sinisalon mukaan pitäisi ilmaista mielipiteensä etsimällä ehdokkaan, ihan vain kertoakseen mistä pitää. Voi puhua asioista, ottaa kantaa, jakaa artikkeleita, lukea tai Facebookissa keskustella kavereiden kanssa politiikasta. Mahdollisuuksia on paljon.
Samuli Sinisalo sanoo politiikkojen olevan keskimäärin aika tylsää, niin kuin politiikkakin keskimäärin on. Politiikkojen on otettava askel kohti ihmisiä, asioita jotka kiinnostavat. Pelkkä markkinoiden miellyttäminen vieraannuttaa äänestäjiä.
Uudet puolueet tuovat esiin uusia ideoita ja menestyvät jos tässä onnistutaan vanhoja puolueita paremmin. Nyt on vaaleissa feminististä puoluetta, eläinoikeuspuoluetta ja uusvanha liberaalipuolue. Ruotsissa piraatit ja feministit ovat menestyneet hyvin.
Kunnallisvaaleissa voivat uudet ehdokkaat kokeilla kannatustaan eri tapaa kuin eduskunta- tai presidentinvaaleissa.
Paikallistasolla voi vaikuttaa vaikka asukasyhdistyksissä. Muutettuaan hiljattain Kalasatamaan etsi Samuli Sinisalo yhdistyksen käsiinsä ja aikoo ryhtyä aktiiviksi. Hän on tätä ennen asunut Arabianrannassa, Malminkartanossa, Punavuoressa, Kalliossa ja Lauttasaaressa. On vaikutettava alueellisesti.
Hän sanoo että Kalasataman rakennustyöt eivät ole häntä haitanneet, odottaa vain että metroasemalta pääsisi ulos toistakin kautta. Asumisen hinta on hänellä myös yksi kampanjateema.
Kalasatama on hänen mukaansa hieno uusi ja tasa-arvoinen alue. Hän on joskus hakenut trattoria Prestosta perjantaipizzat, myös Pikku-Nepal on hyvä ruokapaikka ja Suvilahden Lämpiössä on hyvä brunssi viikonloppuisin. Mustikkamaalle vie uusi silta, jota pitkin on päässyt ulkoiluttamaan siskon koiria kun ovat olleet hoidossa. Sompasaunassa Samuli Sinisalo on käynyt mutta ei ole kerinnyt viime aikoina löylyihin.
Hän toivoisi Mustikkamaalle uutta koirapuistoa, jotta koiria voisi pitää vapaana. Hän pohtii, että tässä yhdistyy konkretia jonka kanssa poliitikot voisivat auttaa, julkinen valta ne puistotkin rakennuttaa.
Lopuksi Samuli Sinisalo kääntää terän lukijalle, kysyen mitä toivoisi saavutettavan? Poliitikot voisivat miettiä uudestaan mitä mahdollista lisäarvoa he tuovat äänestäjilleen. Mihin suuntaan olisi mentävä? Vuoropuhelun käyminen ja äänensä käyttäminen ovat ensiaskel muutokseen.
