Vihreiden Amanda Pasanen suosisi paikallistaloutta kuntatasollakin
-
VAALIT- OSKAR LINDMAN - (AS)
(5.2.2017)
Amanda Pasanen päätti lähteä kunnallisvaaliehdokkaaksi hyvin menneiden ylioppilaskunnan edustajistovaalien jälkeen. Hän sai toiseksi eniten ääniä. Vihreissä hän on vielä aika uusi ja on etsinyt itselleen sopivaa kanavaa toimintaan, jonka hän sanoo lievittävän maailmantuskaa.
Hän opiskelee Helsingin yliopistolla ympäristötieteitä. Amanda Pasanen: ”Meitä saman alan opiskelijoita leimaa taipumus vajota ajoittain maailmantuskan syviin syövereihin.”
Hän sanoo, että asiat voivat olla joskus niin isoja, ettei itsekään usko niihin löytyvän ratkaisuja.
Opiskelujen ohella hän tekee töitä henkilökohtaisena avustajana ja osa-aikaisesti Lärkanin lukiossa suomenkieltä tuntiopettajana. Käpylän palveluasumisryhmässä hän auttelee vammautuneita ihmisiä jotka ovat pyörätuolissa, auttelee arjen askareissa. Hän toimii myös henkilökohtaisena avustajana.
Mitä olet näissä töissä oppinut? ”Olen oppinut tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa, työ vaatii paljon hienotunteisuutta.”
Amanda Pasanen sanoo itseänsä maunulalaiseksi, vaikka elämänsä ensimmäiset vuodet hän oli Haagassa ja syksyllä muutti Sörkkään. Nuorena hän kilpahiihtäjänä kulutti paljon Keskuspuiston latuja ja on vieläkin sitä mieltä, että sieltä ei pidä lohkaista.
Amanda Pasaseen ovat vaikuttaneet hänen tekemänsä matkat. Hän toimi viime vuoden ylioppilaskunnan kehitysyhteistyövaliokunnan puheenjohtajana ja sitä edeltävän vuoden Indonesian hankeryhmässä. Hän on käynyt vapaaehtoistyössä Intiassa, jossa oli ympäristökasvatusprojektissa puoli vuotta. Yhteensä hän vietti siellä kahdeksan kuukautta. Tansaniassa hän kävi myös.
Amanda Pasanen: ”Oli siistiä päästä kiinni siihen kulttuuriin. Elin intialaisessa perheessä ja heidän arjessaan mukana. Näin myös volonturismin huonot puolet.”
Hän on hengannut Maan ystävissä ja feissannut Amnestylle:
”Näen, että kaikilla yhteiskunnan tasolla tarvitaan vaikuttajia eikä koskaan saisi pitää yhtä tapaa toista parempana. Ruohonjuuritason järjestöaktiivin työ on ihan yhtä tärkeää kuin valtion virkamiehen homma. Kumpaakin tarvitaan maailman muuttamisessa paremmaksi.”
Hän ensin harkitsi olevansa rauhallisena ja rationaalisena ihmisenä virkamies- tai asiantuntijatyyppiä, mutta halusi sittenkin päästä vaikuttamaan suoremmin.
Amanda Pasanen nostaa kunnallisvaalikampanjassaan esiin ympäristötavoitteita, sosiaali– ja hoivapalveluita kuten vanhuspalveluita ja lisäksi vielä esteetöntä Helsinkiä. Nuorten mielenterveyspalveluita on parannettava. Helsingin on siirryttävä täysin uusiutuviin energiamuotoihin, kaupungissa on kuljettava julkisilla mutta liikuntarajoitteisten on tarvittaessa päästävä keskustaankin taksilla. Ilmastotekona voisi olla että julkisissa ruokaloissa suositaan satokausituotteita ja kasvisvaihtoehtoja.
Hän kulttuuriteemana toivoisi elävämpää kaupunkia, ettei rakennettaisi vain kulutusparatiiseja vaan panostettaisiin mielenkiintoisempaan kaupunkikulttuuriin.
Hän on mielettömän kiinnostunut paikallistaloustoiminnasta. Amanda Pasanen: ”Minua kiinnostaa paikallistaloustoiminta missä kaiken ei tarvitse kulkea niin että ostetaan globaalitalouden tuottamia tuotteita Kiinasta, vaan että talous on myös sellainen että ihmiset voivat vaihtaa keskenään.”
Amanda Pasanen mainitsee Stadin aikapankin, jossa tuntityö on aina samanarvoinen, teki mitään vaan. Joku voi vahtia lapsia tai korjata auton. Globaalissa taloudessa on jäänyt ihmisten välinen auttaminen ja yhteisöllisyys sivuun.
Vanhusten kotihoito tarvitsisi paljon resursseja. Laitospaikkoja on vähennetty mutta resursseja kotihoitoon ei ole lisätty: ”Porukka palaa loppuun. Minua kammottaa että tällaiset asiat helposti unohdetaan yhteiskunnassa koska niitä ei kukaan näe. Yksinäiset vanhukset saattavat olla muistisairaita tai muuten eivät pärjää yksin. Joku käy kiireessä vartin päivässä ja siinä ehtii tehdä vain just pakolliset.”
Vaikka vapaaehtoistoiminta vanhustenhoidossa on tärkeää, niin tämä kuuluisi kuitenkin hyvinvointiyhteiskunnan tehtäviin.
Vihreä rakentaminen virkistää kaupunkikuvaa ja edistää luonnon monimuotoisuutta, vaikkapa pölyttäjiä. Se toimii myös tehokkaana tulvanestona. Viherkatot keräävät ilmastonmuutoksen kasvattamia sateita.
On hankala kysymys, miten ekologisesti rakennetaan. Pitääkö olla pilvenpiirtäjiä? Voisiko Helsinkiä rakentaa monen keskustan varaan?
Ympäristöalaa opiskelleena Amanda Pasanen on siinä käsityksessä maailmanmenosta, että väkisin kasvatetaan taloutta koko ajan. Talous perustuu kuitenkin rajallisten luonnonresurssien käyttöön, mikä ei mahdollista tätä pitkällä aikavälillä. Ikuinen kasvu ei ole mahdollista.
Vaikka kehittyneillä menee asiat aika hyvin, liittyvät tähänkin paikallistaloudet, aikapankit ja paikalliset liikkeet, jotka harjoittaisivat paikallistaloutta globaalin talouden ulkopuolella. Amanda Pasanen: ”Tuntuu, että talouskeskustelu otetaan aika annettuna, että tehdään mitä vaan saadakseen kilpailukyky nousemaan.”
Talous voitaisiin nähdä laajempana käsitteenä, työ mistä ei saa palkkaa kuten kun mummo hoitaa lastenlapsiaan tai kotityö, sekin on taloutta. Hän toivoo enemmän vaihto- ja kiertotaloutta.
Moni näkee, että ympäristöasioihin voi vaikuttaa vain kansainvälisillä sopimuksella ja päätöksenteolla, mutta Amanda Pasanen haluaisi viestiä, että muutos lähtee pienistäkin asioista. Kaupungitkin seurailevat mitä toiset tekevät. Voi nähdä, miten palvelut järjestetään, miten hyvinvoiva kaupunki on ja miten huolehditaan ympäristöstä.
Arabialainen
sulka
faktapitoista journalismia