Arabialainen
sulka
faktapitoista journalismia
Kokoomus esitteli kesän puoluekokouksessa Lappeenrannan Rauhassa sivistyspoliittisen asiakirjan. Sen on tarkoitus auttaa puoluetta orientoitumaan kuntavaaleihin. Kokoomusta on nimitetty kykypuolueeksi ja koulutusleikkaukset ovat aiheuttaneet ihmettelyä, on kysytty onko se sitä enää.
Asiakirjaa valmistelleen sivistyspolitiikan verkoston puheenjohtajina toimivat kansanedustaja Anne-Mari Virolainen, hämeenlinnalainen Helena Lehkonen, joka on entinen opettaja ja tutkija, nykyinen yrittäjä. Sekä Joonas Mikkilä, jonka palkkatyö on Suomen Yrittäjissä.
Joonas Mikkilän mukaan sote-alueet vapauttavat kunnilta resursseja sivistystyöhön, josta syystä hän nimittääkin kuntia ”sivistyskunniksi.”
Sivistyspoliittisen asiakirjan valmistelu oli laajapohjaista. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kierteli Anne-Mari Virolaisen kanssa keväällä maakunnissa ja tapasi kokoomuksen sivistysaktiiveja. Järjestettiin workshoppeja ja avattiin tulevaisuudensivistys.fi –verkkosivu.
Joonas Mikkilä:”Kuka tahansa pääsi kirjoittamaan omia näkemyksiään tulevaisuuden sivistyksestä, tätä kerättiin verkonkin kautta. Asiakirja on vahvasti arvolähtöinen paperi, siinä on jonkin verran konkreettisempia periaatteita ja sitten politiikkaperiaatteita. Se on vahvasti arvopaperi.”
Asiakirjalla ei Joonas Mikkilän mukaan ole parasta ennen –päiväystä. Asiakirjoja on tapana päivittää aina muutaman vuoden välein, edelliset linjaukset on tehty jo kuitenkin 2000-luvun alkupuolen puolivälissä.
Miksi oli tarvetta asiakirjalle, Joonas Mikkilä? ”Laajasti ottaen koulutuksesta on puhuttu paljon, ei vain leikkausten tähden, vaan ylipäätään eletään isoja muutoksia, jotka vaikuttavat koulutusjärjestelmään ja laajasti sivistystä tuottaviin instituutioihin.”
Joonas Mikkilän mukaan kuntavaaleissa näkyy että sivistyspolitiikkaa tehdään myös kuntatasolla: ”Miten kunta voi entistä vahvemmin perustaa toimintansa sivistyksen mahdollistamiselle ja elinvoiman tuottamiselle? Asiakirjasta on iloa kentälle kun meidän ja mahdollisesti muiden puolueaktiivit kartoittavat tätä työtä.”
Joonas Mikkilän mukaan asiakirja on eräänlainen kivijalka, mutta muitakin painotuksia on - puoluekokouksessa hyväksyttiin myös uusi kunta- ja kaupunkipoliittinen asiakirja: ”Kunnilla on perinteisesti ollut hyvin keskeinen rooli ylipäätään meidän kansakunnan ja kansan sivistämisessä. Peruskoulu ja kansakoulu ovat olleet vahvasti kuntavetoisia ja tulevat jatkossakin olemaan. Miten perusopetus saadaan ylläpidettyä laadukkaana?”
Hän näkee myös, että varhaiskasvatuksen rooli tulee kasvamaan, koska siitä lähtee ikäluokan opinpolku. Osa kunnista on ylläpitänyt lukioita, toiset vaikka kuntayhtymän kautta ammatillista toisen asteen koulutusta. Joonas Mikkilä: ”Viime vuosina ammatillista koulutusta on reformoitu ja lukiotakin on tuntijaon ja opetussuunnitelman puolestakin uudistettu. Siellä on ihan rahoituksen tähden jouduttu miettimään oppilaitosverkkoa uudelleen.”
Hän näkee kuntien omaksi asiaksi, kuinka laajaa oppilaitosverkkoa halutaan ylläpitää, keskitetäänkö ja panostetaan laatuun eikä seiniin. Joonas Mikkilä:”Summa summarum, näen että hienointa tässä on että kunnissa tähän asti on tehty hyvää sivistyspoliittista työtä ja on tahtoa tehdä enemmänkin. Soten myötä paitsi taloudellinen myös henkinen ja poliittinen painolasti otetaan kuntien harteilta, joten niillä riittää enemmän poliittista pääomaa keskittyä sivistyspuolen kehittämiseen. Se on kuitenkin keskeinen osa kunnan elinvoimaa ja vetovoimaa.”
Joonas Mikkilä näkee että asiakirjan osalta korostuvat hyvin perinteiset kokoomuslaiset sivistysarvot: ”Mahdollisuuksien tasa-arvo, mikä on meidän sivistysajattelumme kulmakivi, on että kaikilla on taustastaan riippumatta oikeus kehittää itseään maksiimiinsa ihan sieltä varhaiskasvatuksesta, peruskoulutuksesta lähtien korkeimpaan koulutukseen.”
Mikä tästä tekee erityisen kokoomuslaista Joonaksen mukaan on toinen periaate, eli vapaus ja vastuu.
Kokoomus luottaa siihen että jokainen kantaa loppujen lopuksi itsenäisesti vastuun omasta elämästään ja omasta polustaan: ”On mahdollistettava se, että tausta ei ole rasite ja että jokainen pystyy omasta taustastaan ponnistamaan niin pitkälle kuin mahdollista. Siihen kuuluu että tekee omat valintansa oli se sitten vaikka tietty opintosuuntaus.”
Uudempi painotus liittyy siihen että sivistys ei ole pelkkää tiedollista tai tahdollista osaamista, vaan myös sydämensivistystä, empatiaa ja kykyä ymmärtää toiseutta. Tämä on tärkeää näinä maailman aikoina, on tärkeää käydä rakentavaa dialogia eikä langeta populismiin, joka on nousussa joka puolella maailmaa.Kokoomus haluaa myös olla muutosmyönteinen, Joonas Mikkilä: ”Se saattaa kuulostaa joidenkin korviin koulutusleikkausten takia hirveän hankalalta – miten pitäisi olla muutosmyönteinen kun viedään koulutukselta taloudellista pohjaa, se kritiikki on ihan perusteltua.”
Hän jatkaa: ”Kokoomuksessa on paljon niitä jotka eivät ole ollenkaan tyytyväisiä koulutusleikkausten laajuuteen, jota tämä hallitus ja aiemmat hallitukset ovat tehneet. Joka tapauksessa on nähtävä monta askelta tulevaisuuteen ja otettava tilaisuus haasteena ja mahdollisuutena muuttua ja ravistella rakenteita, jotka eivät ehkä muussa tilanteessa olisi lähteneet muuttumaan.”
Joonas Mikkilä sanoo kokoomuksessa vallitsevan tahtotilan että sivistyksestä on otettu riittävästi. Jos hallituskaudella kiristetään julkista taloutta, tapahtukoon se jotain muuta reittiä kuin koulutuksesta ottamalla. On jo jouduttu tinkimään. Jotkin uudistukset ovat odottaneet jo vuosia.
Joonas Mikkilä: ”Pyritään tällä asiakirjalla ottamaan vahva etunoja millaista sivistystä tämä meidän nyky-yhteiskunta ja lähitulevaisuudessa oikein vaaditaan eli tilanneanalyysi kohdilleen, sitten näistä perustavista arvioista lähtee politiikkatoimien kehittely, näillä päästään jatkossakin pitkälle.”
----
Joonas Mikkilän kuva: Jarkko Översti, Tosikuva oy