”Ihmiset pettävät aina, mutta koirat eivät koskaan”. Tämän lausahduksen sanoo naiseksi pukeutunut pidätetty mies psykiatrille, joka on saapunut kuulemaan tätä outoa henkilöä pidätysselliin. Ranskalaisen Luc Besson uusin elokuva ”Dogman” alkaa öisestä pidätyksestä ja sen jälkeen tarina alkaa avautumaan sellissä.
Bessonin ura alkoi 1980-luvulla ohjauksella ”Viimeinen taistelu” (1983). Suuremman yleisön tietoisuuteen Besson tuli elokuvalla ”Tyttö nimeltä Nikita” (1990) . Sen jälkeen ura jatkui lähinnä tuottajana ja käsikirjoittajana. Sen sijaan ote ohjaajana oli jonkin verran hukassa. Nyt Besson palaa taas alkuaikojen tasolle ja Dogman on vahvalla tunnelmallaan otteessaan pitävä omaperäinen trilleri.
Pidätetyn mies on nimeltään Douglas (Caleb Landry Jones), jonka elämä suistui raiteiltaan jo lapsena, kun taistelukoiria kasvattanut isä piti poikaansa vankina koirahäkissä. Douglas kasvoi sananmukaisesti koirien parissa ja oppi ymmärtämään niitä ja myös päin vastoin.
Douglasin ystäviä ovat vain koirat ja hän opettaa koiransa tekemään lähestulkoon mitä tahansa. Niillä keinoilla hän ja koirat hankkivat toimeentuloon tarvittavat perustarpeet – toimintatavat eivät kuitenkaan ole lakikirjan mukaisia. Koiramies itse perustelee elämäntapaansa ”varallisuuden uusjaolla”. Douglasin hahmossa on kaikuja Todd Phillipsin ”Joker” (2019) ohjauksesta, jossa myöskin ulkopuolisuuden kokemuksen myötä henkilö alkaa toimimaan yhteiskunnassa omien sääntöjensä mukaan.
Caleb Landry Jones on vaikuttava hauraana ja sielukkaana koiramiehenä. Tyylikkään ja hienovaraisen roolisuorituksen tekee myös, lähinnä koomikkona tunnettu, Jonica T. Gibbs psykiatrina, jolle Douglas avautuu sellikeskusteluissa. ”Koska sinäkin olet rikki”, toteaa Douglas psykiatrin tiedusteluun, miksi hän kertoi kaiken.
Dogman -elokuva elokuvateattereissa kautta maan.
Juhani Styrman
Dogman on fantasiaan nojaava tarina ulkopuolisuudesta (Shanna Besson / SF Studios).
