Saksalainen yhteiskuntateoria 1900-luvulla -teoksessa on Tampereen yliopiston apulaisprofessori Olli Pyyhtisen artikkeli sosiologi ja filosofi Georg Simmelistä. Sosiologia on Olli Pyyhtisen omaa alaa. Hän on kirjoittanut Georg Simmelistä myös kaksi englanninkielistä kirjaa, useita artikkeleita ja aikanaan väitteli aiheesta.
Georg Simmel eli 1858-1918, ja häntä pidetään varsinkin sosiologian klassikkona. Oman itseymmärryksensä mukaan Georg Simmel oli ennen kaikkea filosofi. Jälkimaailma kuitenkin katsoi, että hänen suurimmat ansionsa ovat nimenomaan sosiologiassa.
Sosiologia jopa ”monopolisoi” hänet itselleen, sanoo Olli Pyyhtinen. Georg Simmelin sanotaan valittaneen asianlaitaa jo elinaikanaan. Hän osallistui kuitenkin tieteenalan vakiinnuttamiseen paitsi teoreettisesti myös institutionaalisesti. Hän oli esimerkiksi perustamassa Saksan Sosiologiyhdistystäkin.
Hänen tuotantonsa on varsin laaja, hän kirjoitti montakymmentä kirjaa, kolmisensataa artikkelia ja esseetä. Ne käsittelivät sosiologian lisäksi muun muassa metafysiikkaa, etiikkaa, estetiikkaa ja psykologiaa, kertoo Olli Pyyhinen.
George Simmelin sosiologian pääteos on Soziologie (Sosiologia), joka hahmottelee sosiologiaa itsenäisenä tieteenalana. Jotta se sitä olisi on sillä oltava oma erityinen tutkimuskohde ja erityinen näkökulma todellisuuteen. Muuten se olisi vain aputiede tai yleinen tiede johon kimputetaan kaikki yhteiskuntaa tutkivat tieteet yhteen. Se olisi kuin pullo jonka päälle olisi liimattu etiketti ”sosiologia”, kertoo Olli Pyyhtinen.
”Sosiologian pitää olla tiede nimenomaan yhteiskunnasta ja sen pitää tarkastella yhteiskuntaa eikä mitään muuta”, tulkitsee Olli Pyyhtinen Georg Simmeliä, ikään kuin ”an sich”, ilman sen enempiä lisiä.
Se kysyy, miten yhteiskunta muodostuu, mitkä ovat sen perustavat prosessit ja suhteet, joissa se rakentuu.
Toinen pääteos on Rahan filosofia, jossa kantilaisesti tarkastellaan rahan mahdollisuusehtoja, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia edellytyksiä. Teos myös kysyy, miten raha vaikuttaa kulttuuriin, ihmisten elämäntyyliin ja moderniin elämäntapaan.
Immanuel Kant oli Georg Simmelin varhaistuotannon suurin vaikuttaja, hän väitteli Kantin materiaaliopista.
Georg Simmelin ura ei ollut kuitenkaan mikään varsinainen menestystarina. Hän oli kuitenkin suosittu kansainvälisesti, Pohjois-Amerikassa hän oli tunnetuin ja viitatuin eurooppalainen ajattelija 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä.
Hänen teoksiaan käännettiin ranskaksi, englanniksi, japaniksi ja puolaksi ja niin edespäin. Hänen ensimmäinen väitöskirjansa hylättiin. Georg Simmel oli palkattomana dosenttina 13 vuotta ja vasta verraten vanhana, 56-vuotiaana, sai professuurin ja senkin hieman perifeerisestä yliopistosta Strasbourgista. Hän muutti Berliinistä pois.
Hänen ajattelunsa alkoi 1910-luvulla suuntautumaan enemmän sosiologiasta filosofiaan ja tärkeimmiksi vaikuttajiksi tulivat Nietzsche, Bergsson, Schopenhauer ja Goethe. Nämä olivat kaikki hänen aikaansa edeltäneitä ajattelijoita.
Olli Pyyhtinen huomauttaa että Georg Simmel kirjoittaa ilman viitemerkintöjä, kuten ajalle oli tapana. Hänen tuotannostaan puuttuu nykyisistä akateemisista tutkimuksista löytyvä viiteapparaatti. Hän mainitsee nimeltä vain suuret nimet kuten edellä mainitut, Platon, Herakleitos tai Hegel. Hän ei käynyt varsinaista keskustelua aikalaistensa kanssa juurikaan.
Hän oli kuitenkin tekemisissä yhden hänen tärkeimmistä vastustajista ja kiistakumppaneista Emile Durkheimin kanssa. Emile Durkheim on yksi modernin sosiologian perustajista. Emile Durkheim muun muassa kutsui Georg Simmelin perustamaansa L’Annee de sociologiqyen toimituskuntaan ja tilasi häneltä päätoimittamaansa lehteen tekstin.
Teksti oli kuitenkin kolme kertaa pidempi kuin oli sovittu ja Emile Durkheim omavaltaisesti lyhensi sen mitään kysymättä, mikä johti kiistaan ajattelijoiden kesken. He sanailivat italialaisessa journaalissa ja Emil Durkheim oli hyvin kärkevä ja tuomitseva.
Rahan filosofia on jaettu kantilaisittain kahteen osaan, analyyttiseen ja synteettiseen osaan. Analyyttinen osa tarkastelee rahan edellytyksiä, miten on mahdollista että se on vaihdonväline. Miten se toimii arvon mittana?
Synteettinen osa tarkastelee rahan vaikutuksia kulttuuriin ja modernin elämän tempoon, sosiaalisiin suhteisiin ja tapoihin arvottaa asioita. Sen pitäisi olla pelkkä väline ja työkalu, mutta siitä on tullut synonyymi arvolle itsessään. ”Vaikka raha on olennaisesti väline, siitä on tullut arvo itsessään ja ihmiselämä on pitkälti on sitä että koettaa hankkia rahaa.” sanoo Olli Pyyhtinen.
”Simmel esittää että raha on ikään kuin silta joka johdattaa muiden arvojen luo ja sillalla ei voi asua. Perimmäisten arvojen tavoittamattomuus johtaa merkityksettömyyteen ja tyhjyyden kokemukseen”, hän jatkaa.
Rahan filosofia on mammuttimainen kirja ja siitä on suomennettu esipuhe ja kolmasosa synteettisestä osasta.
Muodin filosofia ei ole keskeinen teos pelkästään muodin tutkimuksessa vaan myös moderniteetin käsittelemisessä. Muoti ilmentää tai ruumiillistaa moderniteettia ja toimii modernin metaforana. Se nojaa ennen kaikkea Charles Baudelairen ajatteluun. Moderni on ohimenevää ja alati pakenevaa, jota muoti vaihtelullaan ilmentää.
Georg Simmelin suurin merkitys Olli Pyyhtiselle on ennen kaikkea relationaalisena ajattelijana. Relationaaliseen teoriaan kiteytyy hänen keskeinen antinsa nykyajattelulle. Jos tarkastellaan vaikka sosiaalista maailmaa, hän ei lähde liikkeelle erillisistä yksilöistä, jotka olisivat atomin kaltaisia ja toisistaan erillisiä, eikä myöskään yksilöt ylittävästä yhteiskunnasta.
Georg Simmel lähtee suhteista ja purkaa kaikki monoliittiset kokonaisuudet tällaisiksi suhteiksi. Hän osoittaa tietyllä tapaa miten kaikessa toiminnassa ja olemisessa olemme kytkeytyneitä erillisiin verkostollisiin kokoonpanoihin tai rihmastoihin.
Koronavirus on hyvä esimerkki relationaalisesta ilmiöstä, Olli Pyyhtinen sanoo. Kriisi syntyi suojaamattomista suhteista. Viruksen leviäminen myös osoittaa miten suhteet ja ihmisten virtaukset ovat nykyään globaaleja. Koronavirus vaikuttaa meistä jokaiseen, vaikka meillä ei olisikaan henkilökohtaista yhteyttä Kiinaan, josta virus lähti liikkeelle.
Myös tilanteen hallintaan saaminen edellyttää suhteisiin kohdistuvia toimia. Joudumme katkomaan suhteita ja suojautumaan karanteeneissa. Olli Pyyhtisenkin oli tarkoitus lähteä vierailulle Bolognan yliopistoon, mutta koronaeristys esti matkan.
Georg Simmel on elänyt ajattelijana montakin eri renessanssia. Viimeaikainen tutkimus on nostanut esiin miten sosiaalinen todellisuus rakentuu erilaisissa prosessuaalisissa ja dynaamisissa suhteissa.
Georg Simmelin työ on vaikuttanut siihen miten sosiologia ja yhteiskunta ymmärretään. Mutta hän on myös auttanut käsittelemään asioita kuten rahaa, kulutusta, kaupunki- ja kulttuurintutkimusta sekä muotia. Hän on kirjoitellut myös konkreettisista kulttuurisista objekteista kuten sillasta, ovesta, kuvankehyksestä ja maljakoista ja niiden kädensijoista.
