Arja Könönen on Play It Again, Sam -vintageliikkeen vetäjä. Oikeastaan se on muotihuone ja hän sen johtajatar, ei ainakaan mikään kirpputori. Liike on sijainnut Rauhankadulla Helsingin Kruununhaassa vuodesta 1987. Kun se aloitti, ei kaupungissa ollut kuin pari vintage-puotia, tosin heilläkin oli hieman erilainen profiili.
Arja Könönen: ”Olen syntynyt kankaiden ja kaavojen keskellä. Äitini on ollut kotiompelijatar. Olen ollut 5-vuotiaasta lähtien kiinnostunut ainoastaan muodista, vaatteista ja materiaalista.”
Moni sotkee liikkeen nimen Play it Again, Sam Humphrey Bogartin 40-luvun elokuvaan Casablanca, mutta se on oikeasti Woody Allenin elokuva 70-luvulta, joka pohjautuu Casablancaan.
Herätys vintageen tuli kun Arja Könönen oli au pairina Los Angelesissa 70-luvulla. Siellä hän näki vintage-liikkeitä ja luuhasi niissä aina koulun jälkeen, niissä näki Hollywood glamouria 30-luvulta ja vaikka mitä ihanaa.
Perustettuaan liikkeen häntä pidettiin ensin ihan hulluna. Elettiin juppi-aikaa, oli nopeaa kulutusta. Suomeen alkoi tulla merkkitavaroita. Play It Again, Samin löysivät kuitenkin pian muodin edelläkävijät, muotitoimittajat ja esiintyvät taiteilijat, ihmiset joilla oli vähän erilaista näkemystä.
Liike on nyt pyörinyt yli kolmekymmentä vuotta, Arja Könönen kuitenkin tiesi koko ajan mitä tekee. Yhtään maksullista mainosta hänen ei ole uransa varrella tarvinnut laittaa. Hiljalleen hänen vaatteitaan alkoi näkyä naistenlehdissä, Anna, Gloria, Me naiset, Image jne. Niissä aina mainittiin että mistä liikkeestä vaatteet oli ostettu ja liikkeen maine kasvoi.
Ehkä erikoinen nimikin on jäänyt ihmisten mieliin, miettii Arja Könönen. Mainostoimistot olivat myös hänen isoja 
asiakkaitaan, ne tekivät mainoksia isolla rahalla eikä aina edes kysytty että paljonko tämä maksaa, ”laita vaan taksilla studiolle tulemaan”, tämä oli siis aikaa ennen lamaa.
Los Angelesiin Arja Könönen lähti parantaakseen englannintaitoaan ja elokuva-ala kiinnosti. Hän oli lukenut koulussa pitkän saksan, ruotsia, englantia ja latinaa. Itä-Suomessa Lieksassa, missä hän syntyi, ei lukenut ”mjölk” maidossakaan joten hän tarvitsi harjoitusta. Palatessa aksenttikin oli enemmän amerikkalainen.
Hän katseli intohimoisesti vanhoja elokuvia ja pani merkille, minkälaisia hattuja ja pukuja niissä oli. Vanhat elokuvat saattoivat olla hieman naiiveja tarinoiltaan ja hidastempoisiakin, mutta niissä näkyy puvustus alkuperäisenä.
Nykyisin tehdyissä epookki-elokuvissa näkyy usein pukusuunnittelijan näkemys. Jos nykyelokuva tehdään jostain tietystä aikakaudesta, siinä näkyy pukusuunnittelijan näkemys. Esimerkiksi 60-luvulla tehdyissä elokuvissa 1800-luvun ajasta, näyttelijöillä voi olla tekoajan vahvat silmärajaukset ja tupeeratut hiukset.
Brittisarjaa Downtown Abbey Arja Könönen kehuu, siinä ei ole mitään virheitä. Brittituotannot ovat hiukeita, pienellä budjetilla ei saa laatua.
Play It Again, Samissa on paljon juhlapukuja, niitä on säilytetty paremmin, mutta 
on siellä arkivaatteitakin, kuten kaikki hameet, jakut ja puserot. Niistä moni on 50-60-luvulta mutta käyttämättömiä.
Liikkeestä haetaan paljon juhlapukuja, hääpukuja ja iltapukuja. Hattuja on kaikilta aikakausilta. Myytävänä olevat alusvaatteet on ostettu vanhojen tehtaiden ja liikkeiden vanhoista varastoista, ne ovat alkuperäisessä pakkauksessaan, kuten korsetit. On myös mamelukki alushousuja 1800-luvulta, jotka ovat käytettyjä, mutta ehjiä, pestyjä ja silitettyjä. Ei mitään venähtäneitä tai kulahtaneita, sanoo Arja Könönen.
Hän käy ulkomailla ostamassa vintagea ja on vuosian varrella tyhjentänyt kaikki mahdolliset liikkeet Suomessa jotka ovat lopettaneet, hänellä on olemassa iso varasto.
Miesten osasto on pienempi, sillä suomalaiset miehet ovat uskoneet pärjäävänsä yhdellä rippi- tai hääpuvulla. Liikkeestä löytyy miesten pukuja, frakkeja ja juhla-asusteista. Nuoret miehet ovat kiinnostuneita pukeutumisesta ja ymmärtävät laadun ja hyvien materiaalien päälle.
Rekillä roikkuvaa sotilaspukua voivat käyttää sekä tytöt ja pojat. Pradan näytöksessä muutama kuukausi sitten oli ihan
samanlainen, sanoo Arja Könönen. Vanhoja malleja kopioidaan, tehdään uustuotantoa.
Roomassa vieraillessaan hän käy läpi muotitalot, näkee kokoelmat livenä. Mitä muualla myydään uustuotantona, myydään Arja Könösen liikkeessä originaaleina.
Roomaan hän tosin sanoo menevänsä enemmän inspiroitumaan, syömään maailman parasta ruokaa ja tanssimaan tangoa. Se on hänen Rooman-viikonloppunsa. Vintagea Roomassa löytyy huonommin kuin Pariisissa tai Lontoossa.
Vanhimmat vaatteet hänen liikkeessään ovat 1800-luvun puolivälistä, uusimmat 1970-luvulta. Seinällä roikkuu viktoriaaninen valkoinen hääpukukin. Osa vaatteista ei ole myynnissä, vaan ovat osana liikkeen dekoraatiota.
Näyteikkunan 1920-luvun puku on silkkiä ja käsin kirjailtu. Siellä on myös Titanic-aikakauden musta silkkipuku vuodelta 1912. ”Jokainen pisto on käsin tehty”, sanoo Arja Könönen.
Hänellä on 70-luvun miesten takkeja, 60-luvun Beatles-takissa on kangasnapit ja oikein korkea kaulus. Muukalaislegioonan hattu, safarihattu, laivastohattu. Vanhin hattu on naisten, 1800-luvulta ja aivan valtava. Grace Kelly -mallinen hattu on 60-luvulta. Lättähattu Rostonista lauloi Juice Leskinenkin.
Play It Again Sam on vaihtamassa omistajaa kevään aikana. Arja Könönen haluaa siirtää kaiken tietotaitonsa seuraavalle sukupolvelle. Hän on jo ylittänyt eläkeiän, on aika päästä helpommalla ja tehdä jotain muuta. Ehkä hän rupeaa tanssimaan tangoa täyspäiväisesti, hän sanoo.
