Itävaltalainen yritys nimeltä Newsadoo on yrittämässä tehdä journalismia jälleen taloudellisesti kannattavaa. Isot toimijat netissä kuten Facebook tai Google ovat kaapanneet mainosmarkkinat itselleen. Painettu lehdistö seuraa levikkiensä suoraa pudotusta ja toimituksellisen sisällön siirtymistä nettiin.
Newsadoo käyttää uutisten valikointiin kielianalyysia. Algoritmiperustaiset sosiaalisen median jätit kuten Faceboo
k tai Google toimivat sen mukaan, miten sisältöä jaellaan yhteisössä ja miten sisältöä klikkaillaan, näitä algoritmit sitten suosivat. Moni otsikko houkuttaa lukijaa, “Et ikinä usko, mitä..”
Newsadoo aloitti kolme vuotta sitten luodakseen digitaalisen liiketoimintamallin, sillä lukijoiden huomio on mennyt applikaatio-pohjaisille yrityksille kuten Youtube, Netflix tai Fortnite tietokonepelejen saralla.
Newsadoon viestintäpäällikkö Johannes Knierzinger: “Media menettää lukijoiden huomion, joten kilpailija ei olekaan enää julkaisija naapurissa joka raportoi samasta aiheesta. Kilpailu syntyy jo ennen tätä, kun kilpaillaan huomiosta.”
Isot yritykset kuten Google ja Facebook tekevät käytännössä myös toimitukselliset päätökset, jotka olivat ennen toimituksessa ihmisen tekemiä.
Johannes Knierzingerin mukaan monet ongelmat, kuten valemediat, uutisten huono laatu ja mediatalot, jotka tuottavat väärää todellisuuskuvaa, ovat tämän seurausta.
Newsadoo halusi tehdä henkilöllistetyn uutislehden, joka on kokonainen ekosysteemi lukijalle. Että voi päivittäisen uutiskululutuksensa tehdä samalta alustalta ja luottaa aina julkaisijaan. He sanovat Newsadoon olevan “eurooppalainen julkaisijavetoinen aloite”. Sen perustehtävä on kaupallistaa journalistista sisältöä uudelleen. Tämä pitää kuitenkin tehdä myös oikealla tavalla.
Alusta käyttää tietoja kuten relevanssi, sisältö, sijainti, tunnetila, aika ja artikkelin muoto. Näitä vertaillaan lukijan mielenkiinnon kohteisiin ja omaan profiiliin.
Taustalla pyörivää ohjelmaa Johannes Knierzinger kehuu erinomaiseksi.
Yritykset kuten Audi ovat olleet kiinnostuneita, sillä he haluaisivat tuoda tämäntyylisen uutistuotannon autoihinsa. Skype, Samsung, MTV ovat kaikki neuvottelukumppaneita Newsadoolle.
Joskus on hiukan vaikea asettaa tuotteille hintaa, kun julkaisualusta on ilmainen ja se voi levitä maailmanlaajuiseksi. Jos Newsadoon käyttäjä haluaa katsoa maksullista sisältöä, hän maksaa pari euroa kuussa. Vaihtoehtoisesti julkaisija voi määrittää sisällölleen hinnan. Noin 60% tuotoista menee julkaisijalle ja 40% jää Newsadoolle.
Newsadoo analysoi artikkelin ja paketoi sen sisällön mukaan. Kuluttaja näkee kaikki lähimmät sisällöltään vastaavat artikkelit. Koko uutisvirta Newsadoossa on kuitenkin henkilöllistettyä, jolla välttyy eräänlaiselta “filtterikuplalta”.
Newsadoo ei ota vastaan kaikkia julkaisijoita, vaan vain kaikkein luotettavimmat. Joskus tule päivä vastaan, jolloin päätetään voiko julkaisuja jatkaa alustalla. Yksi sopimuksen ehdoista on, että julkaisija ei saa esittää todellisuudesta vääristävää kuvaa eli valeuutisia. Tällaisen julkaisijan sisäänpääsyn alustalle voi estää ennakkoon.
Johannes Knierzinger: “Sisällön lisääminen on tehty aina manuaalisesti, kun hyväksymme kaikki julkaisijat, joten olemme myös eräänlainen laadun portinvartija.”
Johannes Knierzinger sanoo, että saadakseen sisältöä alustalle, pitää soittaa hänelle ensin, sen jälkeen on monia teknologisia tapoja lisätä sisältöä alustalle. Printtimediaa voi aina digitalisoida, videoklipitkin kelpaavat. Koko prosessi vie noin tunnin.
Tällä hetkellä julkaisijoita on noin 450. Yritys lähti ensin kasvattamaan lähteiden määrää saadakseen kriittisen massan ennen kuin palvelu avataan kuluttajille.
Aivan samanlaista palvelua ei tarjoa kukaan, vaan vain osa-alueilla kuten Google Music musiikkissa. Johannes Knierzinger sanoo, että ehkä muut eivät ole olleet tarpeeksi rohkeita. Alkuun palvellaan eurooppalaista markkinaa alkaen pääkielistä. Aikanaan tulee mukaan myös Euroopan syrjäalueet kuten Suomi.
