Teivo Teivaisen uusimmassa kirjassa Maailmanpoliittinen kansalliskävely viitataan 1990-luvulla sattuneeseen oikeustapaukseen, jossa baarinpitäjä Jouni Lanamäki sai tuomion etnisestä syrjinnästä kieltäydyttyään päästämään ravintoloihinsa ihmisiä sisään heidän etnisen taustansa takia.
Ravintoloitsija oli pitkään julkisuudessa hiljaa tuomionsa jälkeen. Teivo Teivainen sai kuitenkin hänet suostumaan haastatteluun kirjaansa varten.
Teivo Teivainen liittää tapauksen yleiseen isänmaallisen (IKL-perillisen) oikeiston uudelleenohjautumiseen Neuvostoliiton kaaduttua. Ravintoloitsija puhui kolmesta värisodasta kansakunnallemme, ensin itsenäisyys punaisia vastaan sisällissodassa, sitten sota Neuvostoliittoa vastaan ja kolmanneksi sota värillisiä maahanmuuttajia vastaan.
Hän perusteli ravintoloidensa kieltoa omistajan oikeudella valikoida asiakkaansa. Oikeudessa tulkittiin, että tämä oikeus ei ollut yhtä tärkeä kuin etn
isen syrjinnän kieltäminen.
Oulussa 1990-luvun alussa ravintoloitsija Lanamäki meni läpi kaupunginvaltuustoon kokoomuksen listalta suurella äänimäärällä. Hänestä puhuttiin, että hänestä tulisi kansanedustaja. Demaritkin olivat pyytäneet häntä listoilleen tietoisina hänen rasismistaan.
Teivo Teivainen naurahtaa, että valtsikalaisten jatkopaikan valinnassa hän usein kertoo, että Jouni Lanamäki omistaa nykyään viisi baaria juuri Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan ympärillä. Siksi opiskelijat ovat joskus halunneet vaihtaa jatkopaikkaa.
Kokoomusnuoret sanoivat aikanaan, että tämä tuomio tarkoittaisi, että jokaisen olisi päästettävä kotiinsa pyrkivä poppamies sisään. Teivo Teivainen tyrmää tämän sanomalla, että julkiset paikat ovat eri asia kuin esimerkiksi koti. Sinne ei tarvitse päästää ketä tahansa. Lainsäädännöllisesti tämä on selvä.
Teivo Teivainen: ”Liberaaliajattelun pohjalta on niin sanottuja julkisia paikkoja, joita koskee tietyt yleisölle avoimiin paikkoihin liittyvät määritelmät. Että Stockmannin tai Pataässän omistaja ei saa sanoa poppamiehelle, että et pääse sisälle koska olet poppamies. Kotona tietenkin voit.”
Voiko ravintola sitten poistaa tiloistaan potentiaalisesti hankalan asiakkaan?
Suomen laki ei tunnusta, että tätä saisi perustella asiakkaan etnisyydellä, sanoo Teivo Teivainen.
Julkisomisteinen paikka ei paina vaakakupissa paljon, kun asiaa pohditaan. Tosin esimerkiksi kauppakeskuksissa ei saa kieltää kuvaamista, koska ne ovat julkisia paikkoja.
Teivo Teivainen: ”Mielestäni vapaan yhteiskunnan yksi hyvä piirre on, että jos nämä paikat ovat määriteltyjä julkisiksi, siinä mielessä että sinne on kaikilla pääsy, se ei riipu siitä kuka tilat omistaa.”
Vaikkapa yliopiston tapahtumia koskevat säännöt, jotka turvaavat vapaan yhteiskunnan toimintaa välittämättä siitä mitä omistaja mahtaa tuumata. Tämä on vapausnäkökulmasta hyvinkin perusteltua, hän sanoo.
Kotirauha on silti melko ehdoton, se on laissa pyhitetty yksityisalueeksi ja sen suoja on Suomessa hyvin tiukka. Jos se on sinun asuntosi, se on sinun asuntosi, välittämättä onko se vuokra-asunto tai omistatko sen itse. Vuokranantajankin on ilmoitettava tulostaan ennakkoon.
Teivo Teivainen erottelee vapausajatteluun pohjautuvan libertarismin ja omistusoikeuksien pyhittäjien propertaarisen maailmankuvan. Hän kutsuu jälkimmäistä ”omistusoikeistoksi”. On eri asia puolustaa vapautta kuin puolustaa omistusoikeutta.
Jouni Lanamäkeen palatakseen, karaokebaariin ei tarvitse päästää
romaneja, jos he ovat hankalia asiakkaita, mutta tätä ei voi perustella viitaten heidän romaniuteensa.
Suomessa ja maailmassa on erilaisia lakeja, joiden oikeutusta voi pohtia. Etninen profilointi on kiellettyä, vain tietynnäköisiltä ihmisiltä ei poliisi voi kadulla kysyä henkilöllisyystodistusta, vaikka todennäköisyys olisikin suurempi että oleskelee maassa luvattomasti. Tätäkin tosin tapahtuu kuten Teivo Teivainen kirjassaan kykeni osoittamaan.
Kuluttaja valitsee lompakollaan. Onko sillä väliä, että baarinpitäjä on tunnettu rasisti? Vaikuttaisiko se Teivo Teivaisen asiakkuuteen?
”Ei vapaassa yhteiskunnassa voi kieltää rasisteilta baarinpitoa. Kuluttajana voin sitten miettiä että kenen lompakkoa haluan kartuttaa.”
Aina ei voi tietää, onko baaripitäjä ehkä rasisti, mutta tämä liittyy markkinayhteiskunnan läpinäkyvyyteen yleensä. Onko ihmisillä aina oikeat tiedot valintoja tehdessään?
Teivo Teivaisen mielestä jounilanamäet ovat kiinnostavia paitsi kuluttajapoliittisesti myös menneisyydenhallintakysymyksenä.
Jouni Lanamäen omistama Populus-ravintola Aleksis Kiven kadulla Helsingissä lupaa pitää ovensa auki 24h vuorokaudessa, kun uuden anniskelulainsäädännön myötä tähän mahdollisuus tuli.
Asiaan liittyy anekdootti, Teivo Teivainen: ”Populuksen yläkerran asukas oli valittanut metelistä. Jouni Lanamäki oli selvittänyt kuka omistaa kämpän ja käynyt ostamassa sen. Oli jättänyt vuokrasopimuksen irtisanomisen tullessaan minua tapaamaan.”
Elinkeinon harjoittajalla on oltava oikeus harjoittaa elinkeinoaan. Vaikka oli asioista mitä mieltä.
Silti baarista voi poistaa ihmisen, joka käyttäytyy huonosti. Esimerkiksi huono harkintakyky humalassa on yksi käypä peruste.
Teivo Teivainen näkee käyttäytymisen olevan yksi aktuaali peruste: ”Ei kai siinä, jos alat paiskoja tuoppeja tuohon seinään niin se voi johtua synnynnäisestä huonosta harkintakyvystä, oli sitten takana kasvatusta tai geenejä. Se voi johtua jostain etniseen taustaan liittyvästä tapakulttuurin ulottuvuudesta tai jostain muusta – eihän sillä sinänsä ole väliä, mutta joka tapauksessa sinut saa poistaa baarista jos paiskot tuoppeja tuohon.”
Kun mietitään propertaarin ja libertaarin ajattelutavan eroa, on Teivo Teivaisen mielestä kiinnostavaa vaikka miettiä metsänomistajan oikeutta rajoittaa ja aidata alueensa ja näin estää kulku sinne. Jos ei tykkää vaikka jonkun nenänmuodosta tai pigmentistä tai poliittisesta suuntautumisesta, millä oikein voi rajata pääsy metsällensä?
Latinalaisessa Amerikassa tehdään paljon nenäleikkauksia, olisiko tämä riittävä peruste evätä joltain pääsy jollekin? Vai onko kyseessä vain baarin- tai metsänostajien mielihalu estää pääsy? Jos uskoo omistusoikeuksien olevien kaikkien pyhimpiä, ei asiasta synny riitaa.
”Liberaalin vapauskäsityksen näkökulmasta asia on monimutkaisempi, sillä metsänsä aitaava omistaja rajoittaa toisten negatiivista vapautta”, sanoo Teivo Teivainen.
Yhdysvalloissa omistaja saa ampua omaisuuttaan uhkaavan murtovarkaan. Tällöin omistusoikeus on tärkeämpää kuin oikeus henkeen ja terveyteen. Teivo Teivainen uskoo, että moni Amerikassa haluaisi mieluummin Suomen kaltaiset asela
it, jotka eivät missään nimessä ole erityisen tiukat.
On vissi ero, onko joku kenties murtautumassa kotiisi aseistautuneena haulikoin vai onko joku kräkkäämässä puistossa bitcoinejasi.
Teivo Teivainen miettii aseenkanto-oikeutta: ”Jotkut näkevät että se on yksi demokratian perustoista. Yksi ihminen, yksi ääni, yksi ase. On kiinnostavaa miten valtion väkivaltamonopolia jaetaan kansalaisille.”
Hän sanoo olevansa viehättynyt ajattelusta, joka kulkee espanjankielisissä maissa nimellä socialismo libertario. Libertaaria sosialismia käytetään joskus synonyymina vase
mmistoanarkismille.
Teivo Teivainen pitää ajattelusta, jossa lähdetään vapausihanteista ja pohditaan niitä avomielisesti. Pelkkä omistusoikeuden pyhyys ei voi olla liberaalista näkökulmasta ensisijaista.
Teivainen muistelee, että David Friedman sanoi, että vasemmistoanarkisteista oikeistolibertaarit erottaa vain omistusoikeuden pyhittäminen. G.A. Cohen vasemmistolibertaarina näkee marxilaisuuden takana ajatuksen, joka muistuttaa sitä, että ihmisen on ensin voitava omistaa ennen kuin häntä riistää. Hän on skarpeimmin argumentoivia ihmisiä, joiden ajatteluun Teivo Teivainen on tutustunut. Cohen on tuonut marxilaiseen keskusteluun oivalluksia siitä, miten ihminen voisi omistaa itsensä ja työnsä tulokset.
Sosialistisesta libertarismista käytävää keskustelua hän pitää liian vähäisenä ja hämäränä. Kaikki liber-alkuiset termit on omittu poliittiselle oikeistolle.
Teivo Teivainen: ”Koetan olla sellaisella asenteella, että olen tässä oppimassa ja funtsimassa miten nämä hommaat menee, pikemminkin kuin että minulla olisi joku lopullisesti kiinnihakattu näkemys jostain sellaisesta mitä puolustan.”
